Täydellisesti omaan makuun remontoitu hirsitalo oli rakkautta ensisilmäyksellä, vaikka pieni kompromissi jouduttiinkin tekemään – erityisesti keittiö viehätti vuosi sitten keväällä Juupajoelle asettunutta nuorta perhettä, joka on sittemmin kasvanut pikkuisella tytöllä

Senni ja Tuomas Östman muuttivat Tampereelta Juupajoelle vuosi sitten keväällä. Tänä keväänä perhe kasvoi Vilma-tyttärellä. Kuva: Heli Rahkonen

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, kun Senni ja Tuomas Östman tulivat katsomaan nykyistä kotiaan Juupajoen Korkeakoskella.

Tuomas Östman oli tähänkin asti liputtanut vanhan talon puolesta, mutta Senni Östman sen sijaan sanoo kääntäneensä kelkkansa täysin astuttuaan sisään vuonna 1920 rakennettuun hirsitaloon.

– Olin puhunut aiemmin, että ostettaisiin tontti ja rakennettaisiin uusi talo, mutta kun tulimme katsomaan tätä, jotenkin rakastuin tähän ja muutin kelkkani ihan täysin. Vanha talo ja sen tyyli viehättivät.

Erityisesti Senni Östmanin sydämen vei keittiö.

– Keittiö hurmasi ensimmäisenä. Tykkäsin sinne jätetystä vanhasta hirsiseinästä ja saarekkeesta. Olen kova leipomaan, joten ajattelin heti, että tuossa on tilaa tehdä.

Pariskunta viehättyi myös vanhan talon tunnelmasta ylipäätään. Painoarvoa annettiin sillekin, että talo oli hiljattain remontoitu myös Östmaneille mieluisaksi.

– Esimerkiksi lattiat ovat suhteellisen uudet, mutta vanhan näköiset. Tykkäsimme, että talo on pidetty remontissa vanhan tyylisenä.

Senni ja Tuomas Östman iloitsevat, että talo oli remontoitu myös heidän makuunsa sopivaksi. Vanhan näköinen lattia on todellisuudessa melko uusi. Siellä kelpaa Vilman kanssa leikkiä. Kuva: Heli Rahkonen

Kaupunkielämää ei haluttu

Salamarakastumisen seurauksena asiat etenivät nopeasti. Pariskunta kävi katsomassa taloa joulukuun lopussa vuonna 2020, ja kaupat sovittiin tammikuun alussa. Muuttopäivä koitti maaliskuussa 2021.

– Olimme netissä katselleet jonkin verran muita taloja, mutta paikan päällä emme käyneet katsomassa mitään muuta taloa, Senni Östman, 27, paljastaa.

Aiemmin Kuhmoisista kotoisin oleva pariskunta asui opiskeluiden vuoksi Tampereella.

– Kaupunkielämä ei kuitenkaan ollut oikein sitä, mitä haimme. Se oli opiskeluajan hyvä, mutta ei sitten enää tässä vaiheessa, Tuomas Östman, 28, sanoo.

Samalla hetkellä hänen sylissään reilun neljän kuukauden ikäinen Vilma kiekaisee kuin olisi asiasta samaa mieltä.

Talosta oltiin jo varovaisesti haaveiltu opiskeluiden loppupuolella, mutta varsinaisen sysäyksen haaveille antoi Sennin saama tiedottajan työ Mänttä-Vilppulassa.

– Puolitoista tuntia työmatkaa suuntaansa tuntui liian pitkältä. Työpaikan saanti aika lailla ratkaisi suunnan, hän sanoo.

Tuomas Östman työskentelee Tampereella sovelluskehittäjänä. Hän on pystynyt työskentelemään lähes täysin etänä.

Perhekuvia otettiin keväällä oman kodin pihalla. Kuvasta, jossa myös koti näkyy, haluttiin teettää taulu ruokailutilan seinälle. Alkuperäisen kuvan on ottanut Lea Björn. Kuva: Heli Rahkonen

Rivi- vai omakotitalo?

Etukäteen Östmanit eivät tienneet Juupajoesta mitään. Orivesikin olisi osunut pariskunnan asettamaan tunti Tampereelta -aikahaarukkaan, mutta lopulta pienen paikkakunnan kasvatit mieltyivät pieneen kuntaan.

– Jossain vaiheessa mietimme, tehdäänkö ensin sellainen esikaupunkirivitalovaihe ennen kuin muutetaan omakotitaloon. Ehkä koronakin saattoi siinä vaikuttaa, että mentiin suoraan omakotitaloon, Tuomas Östman sanoo ja jatkaa:

– Halusimme vanhan hirsitalon ja omaa pihaa. Eihän Juupajoella kauheasti ollut silloin tarjontaa, mutta tämä oli löytö.

Pienen kompromissin Östmanit kuitenkin joutuivat tekemään. Talo ei ole aivan sellaisella paikalla kuin he olisivat halunneet.

– Haave olisi ollut asua peltojen keskellä tai järven rannalla. Nyt löytyi ihana talo, joka ei ollut ihan sellaisella paikalla kuin olisimme halunneet. Toisaalta ehkä siinä olisi ollut meille liikaa hommaa tässä elämänvaiheessa, jos olisi oltu keskellä ei mitään.

Kompromissin he näkevät kuitenkin varsin pienenä, kun kaikki muu oli heidän mieleensä ja palvelut lähellä. Edellisten asukkaiden perusteellisesti remontoimaan taloon on vaihdettu vain tapetit pariin huoneeseen. Muuten on voitu keskittyä sisustamiseen.

– Tässä ei ole nyt hätä minkään kanssa, että olisi pakko alkaa tehdä jotakin remonttia, Tuomas Östman toteaa.

Senni Östman rakastaa leipomista, varsinkin makeiden kakkujen tekemistä. Keittiön saarekkeen ääressä on tilaa kokeilla uusia reseptejä. Hän rakastaa myös vihreää väriä, kuten yleiskoneestakin voi huomata. Kuva: Heli Rahkonen

Pihalle suunnitelmia

Vaikkei akuutteja remontteja olekaan tulossa, ovat Östmanit silti jo ehtineet suunnitella yhtä ja toista – ja vähän jo toteuttaakin. Pihaan on laitettu muutama omenapuu kasvamaan, ja ulkosaunaan on uusittu katto.

– Pihaan on paljon suunnitelmia. Terassi olisi kiva, ja ulkosaunaankin olemme haaveilleet edustalle jäähdyttelypaikkaa, Senni Östman kertoo.

Myös talon ulkovuoren maalaus on suunnitelmissa, mutta väri on vielä mietinnässä.

– Se olisikin pakko maalata muutaman vuoden sisään. Ulkomaali alkaa jo hilseillä, Tuomas Östman kertoo.

Pihassa on iso, laakea hiekkakenttä, jonne Senni Östman haaveilee ainakin kasvihuoneesta ja grillikodasta. Pikkuhiljaa hyvä tulee, on pariskunnan motto.

Kotoilusta pitävä perhe tykkää nikkaroida itse, ja tätä varten Tuomakselle on autotallissa oma puuhapajakin. Seuraavaksi siellä syntynee perheen olohuoneeseen uusi sohvapöytä.

Tuomas Östman on tehnyt lähes tyystin etätöitä. Tämä on mahdollistanut myös vauva-arkeen osallistumisen paremmin, kun hän voi liittyä lounastauolla perheen seuraan, eikä työmatkoihinkaan mene aikaa. Kuva: Heli Rahkonen

Enemmän vanhaa, enemmän väriä

142-neliöisessä talossa on kaksi kerrosta. Alakerrassa on keittiön lisäksi olohuone ja pienempi oleskeluhuone sekä vessa. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta, vessa ja vaatehuone.

Siinä, missä Senni Östman rakastui keittiöön, viehättyi Tuomas Östman yläkerran koko talon mitalta auki olevaan aulaan ja sen kattoparruihin.

Vanhan talon henkeä kunnioittaen Östmanit haluavat myös sisustukseen vanhaa tavaraa. Sennin lapsuudenkodista onkin jo tuotu Singer ja keinutuoli.

– Sisustushaaveinani on saada tänne enemmän vanhaa ja enemmän väriä. Kerrostalossa meillä oli aika neutraali tyyli, ja harmaa sohva on sieltä tullut. Nyt olen enemmän innostunut väreistä, ja haaveissa olisi hankkia värikäs sohva olohuoneeseen, Senni Östman kertoo.

Hänen sisustusmakunsa uppoaa lähes poikkeuksetta myös puolisolle.

Senni ja Tuomas Östman kuvailevat Korkeakoskelta löytynyttä, vuonna 1920 rakennettua hirsitaloa löydöksi. Erityisesti keittiö viehätti, kun taloa tultiin katsomaan – ja viehättää edelleen. Nyt siellä viihtyy myös pikkuinen Vilma-tytär. Kuva: Heli Rahkonen

Nimessä hauska sattuma

Paitsi omaan kotiinsa, myös Juupajoelle perhe on kotiutunut hyvin. Perheen syntyperäinen juupajokelainen, Vilma-tytär, syntyi huhtikuussa.

– Olen tykännyt siitä, miten itse on lapsena saanut kasvaa pienellä paikkakunnalla. Halusin samaa omallekin lapselleni, Senni Östman sanoo.

Kovin paljon Östmanit tosin eivät vielä ole ehtineet tutustumaan paikkoihin ja ihmisiin uudessa kotikunnassaan.

– Muuttokevään jälkeen kesä meni nopeasti muun muassa reissatessa. Loppukesästä tulin raskaaksi. Raskautta varjosti pahoinvointi, joten olimme oikeastaan neljän seinän sisällä viime kevääseen asti, Senni Östman kertoo.

Vauvan kanssa hän on käynyt perhekahvilassa ja avoimessa päiväkodissa Kettulassa. Myös rotko on tehnyt vaikutuksen.

Oman kodin historian selvittäminen kutkuttaisi sekin.

– Meille on jo kerrottu, että tämän talon ensimmäistä asukasta olisi kutsuttu Senniksi. Tämä on hauska sattuma, Senni Östman hymyilee.

Östmanit iloitsevat vanhasta hirsitalostaan, jossa on iso piha. Kuva: Heli Rahkonen

Leave a Comment