Kirjastoista löytää apua monenlaisiin kysymyksiin, mutta nyt tarjolla on helpotusta niille senioreille, jotka kamppailevat digimaailman ongelmien kanssa.
Erilaiset fyysiset palveluverkot ohenevat, ja oman arjen asioita pitäisi yhä enemmän hoitaa verkossa. Pankin ja Kelan palvelut ovat siirtyneet suurimmaksi osaksi verkkoon, ja junalippujenkin ostoon tarvitaan nykyisin sähköpostia sekä älykännykkää tai tietokonetta.
Missä hätä on suurin, siellä usein apukin on lähellä. Tällä kertaa apu tulee erityisen lähelle, vertaistueksi omalle paikkakunnalle. Tampereella ja lähialueilla toimiva ATK Seniorit Mukanetti -yhdistys kokoaa yhteen avun saajat ja sen tarjoajat.
Juupajoella ja Orivedellä voi tulla laitteiden ja kysymysten kanssa kumpaan tahansa kirjastoon tapaamaan paikallisia vertaisohjaajia. Opastustilaisuudessa voi rauhassa keskustella vertaisohjaajan kanssa laitteiden käytöstä, ja yhdessä laitteita tutkien kysymyksiin löytyy vastauksia. Vertaisohjaajat ovat nimensä mukaisesti tukemassa ja auttamassa ikätovereitaan.
Osaamista ilolla eteenpäin
Vertaisohjaajana useamman vuoden toiminut Sauli Hartikainen toteaa, että antaessaan saa. Oma tietotekninen osaaminen pysyy yllä Mukanetin antamissa avoimissa koulutuksissa, ja tätä osaamista on ilo levittää eteenpäin.
Vertaisohjaajilla on tiivis yhteistyö keskenään, ja apua voi aina kysellä toisilta, jos ei itse osaa. Laitteiden ja ohjelmien moninaisuuden vuoksi kysyttävää usein tuleekin.
Digineuvontaan suositellaan ottamaan oma laite mukaan, jolloin uudet asiat on helpompi omaksua. Opastusta on tarjolla myös kirjaston asiakastietokoneita käyttäen.
Hartikainen painottaa myös tietoturvan merkitystä. Vertaisohjaajat, sen enempää kuin kirjaston henkilökuntakaan, eivät saa käyttää ohjattavan henkilökohtaisia tunnuslukuja tai salasanoja, mutta niiden tietoturvalliseen käyttöön ohjataan.
Tyhmiä kysymyksiä ei ole
Digineuvontaan tulevalle asiakkaalle ei ole mitään laitteiden käyttöön liittyviä osaamisvaatimuksia, eikä tyhmiä kysymyksiä ole.
Hartikainen kertoo, että välillä lähdetään liikkeelle ihan näppäimistön toiminnasta. Sähköpostien liitteiden liittäminen on ikiaikainen klassikko-ongelma, ja nyt someaikana pääsee opastamaan sometilien synkronoinnissa eri laitteiden välillä.
Yhdessä ohjaajien ja kirjaston henkilökunnan kanssa voi tutustua myös kirjaston e-palveluihin. Fyysinen kirja on edelleen kirjastojen toiminnan kulmakivi, mutta sen oheen on tullut paljon maksuttomia digitaalisia palveluita.
Ellibsin kautta voi lukea kotimaisia e-kirjoja tai vaikkapa kuunnella e-äänikirjoja. Vieraskieliset kirjat ja äänikirjat löytää Overdrive-palvelusta. Pressreader-sovelluksella voi lukea kotona tuhansia ulkomaisia lehtiä, ja Naxos-musiikkipalvelusta löytyy muun muassa klassista musiikkia.
Lisäksi kirjaston digitaalisesta palveluvalikoimasta löytyvät elokuvien suoratoistopalvelu Kirjastokino, konsertti-, ooppera- ja balettivideoita tarjoava Medici.tv sekä paljon muuta. Näiden kaikkien käyttöön saa apua kirjastosta. Apua voi kysellä sekä Mukanetin vertaisohjaajilta että kirjaston henkilökunnalta.
Orivedellä on mahdollisuus syyskuussa varata aika myös kirjaston tarjoamaan henkilökohtaiseen opastukseen.
Sairauksien tai ikääntymisen myötä joskus voi tulla vastaan tilanne, jossa sekä paperikirjan lukeminen että e-kirjapalvelujen käyttäminen kännykällä ovat mahdottomia. Lukemisesta ei silloinkaan tarvitse luopua, vaan kannattaa muistaa valtakunnallinen Celia-äänikirjapalvelu, joka palvelee lukemisesteisiä asiakkaita. Kirjastot ja koulut rekisteröivät Celian asiakkaiksi henkilöitä, jotka täyttävät lukemisesteisyyden kriteerit.
Tarja Pyyaho ja Ilkka Kaita-aho
