Längelmäen kirkko 250 vuotta: Längelmäen kirkon mittauspiirrokset ovat osa pitkää arkkitehtien dokumentointiperinnettä – längelmäkeläinen Markku Mattila on tuonut jo kahdesti Vernadoc-leirin kotiseudulleen

Längelmäen kirkko
Längelmäen kirkolla on tänä vuonna juhlavuosi. Se täyttää 250 vuotta. Sen kunniaksi kirkko on viime vuonna mittauspiirretty ja se on päässyt osaksi jo yli satavuotista arkkitehtien perinnettä. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Längelmäen kirkko viettää tänä vuonna 250-vuotisjuhlavuottaan.

Kirkon juhlavuoteen ryhdyttiin valmistautumaan jo viime vuonna, kun arkkitehtiopiskelijat perehtyivät kirkkoon ja sen rakenteisiin längelmäkeläisen arkkitehti Markku Mattilan johdolla.

Tavoitteena oli mittauspiirtää Längelmäen kirkko ja siinä tavoitteessa myös elokuussa pidetyllä kesäleirillä onnistuttiin.

Lue myös: Ensi vuonna juhliva kirkko saa loistokkaan lahjan – Längelmäen kirkon kaikki yksityiskohdat on mitattu ja piirretty upeisiin kuviin

Mutta miten idea Längelmäen kirkon julkisivujen ja rakenteiden tarkasta ikuistamisesta oikein syntyi?

– Kaikki alkoi viime vuoden alkupuolella Länkipohjasta. Tapasimme siellä Kirsti Kontio-Ollilan kanssa ja hän sanoi, että olisi aika kiva mitata Längelmäen kirkko, kun sen juhlavuosi oli tulossa, Markku Mattila muistelee hankkeen ensimmäisiä hetkiä.

Taustatukea hankkeelle saatiin myös muilta längelmäkeläisiltä, joten hyväksyntää sen toteuttamiselle lähdettiin hakemaan kirkkokiinteistön omistavalta Oriveden seurakunnalta.

– Tapasimme kirkkoherra Mika Tapiolinnan. Kun hänkin piti ajatusta hyvänä, alkoivat asiat hankkeen ympärillä rullaamaan aivan itsestään. Längelmäkeläiset ovat sellaisia: kun jotain on päätetty, niin sitten alkaa tapahtua.

Lopulta Längelmäen kirkon mittauspiirustusleiri pidettiin viime vuoden elokuussa ja jatkoi alan pitkää perinnettä.

Längelmäen kirkko
Längelmäen kirkon julkisivut ja rakenteet on mitattu sentilleen ja jäljennetty paperille. Lopputuloksiin voi tutustua myös pian julkaistavasta kirjasta. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Rakennuskanta haluttiin dokumentoida

Kirkkojen mittaamisella ja mittauspiirtämisellä on Suomessa pitkä historia. Perinne alkoi Teknillisessä korkeakoulussa jo 1800-luvulla. Yli sata vuotta kestäneen perinteen aikana on kertynyt kokoelma, jossa on tuhansia mittauspiiroksia.

– Silloin huomattiin, että Suomen arvokkaasta vanhasta rakennuskannasta ei ole mitään piirustuksia. Koulussa todettiin, että arvokkaiden rakennusten dokumentointi on arkkitehtien velvollisuus.

Dokumentointi aloitettiin linnoista, joiden jälkeen siirryttiin kivikirkkoihin. Kotimaisten kohteiden lisäksi mittauksia käytiin tekemässä myös rajan takana Karjalassa sijainneista rakennuksista.

Kauemmaksikin Venäjälle mittauksia lähdettiin tekemään.

Kun Neuvostoliitto oli 1990-luvun alussa hajonnut, lähti pieni ryhmä selvittämään, mitä Arkangelin alueella sijaitsevan Pinegajoen varrella oli vielä paikallisesta rakennuskannasta jäljellä. Myös Mattila oli mukana ryhmässä.

– Kulkuvälineenä meillä oli siellä jostakin venäläisestä aluksesta otettu pelastuslautta. Pysähdyimme joen varren kyliin kahdeksi yöksi ja päivän ajan mittasimme vanhaa rakennuskantaa.

Seuraava suurempi hanke oli kolmivuotinen, jota rahoitti Kulttuurirahasto. Se vei Mattilan opiskelijoiden kanssa tutkimaan muun muassa Inkerin ja Karjalan kannaksen rakennuskantaa. Vuosien aikoina Mattila on ollut mittausreissuilla muun muassa myös Egyptissä ja Japanissa.

Järjestettyjen dokumentointimatkojen lisäksi yksittäiset, mittauspiirtämisen osaavat henkilöt ovat tehneet mittauksia myös omasta lähiympäristöstään tai omilla matkoillaan.

Längelmäen kirkko
Juhlavuottaan viettävässä kirkossa järjestetään elokuun ensimmäisenä sunnuntaina seminaari, jossa kuullaan kolme luentoa. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Kirkon piirustukset tehtiin Vernadoc-leirillä

Längelmäen kirkon viime kesän mittausleiri oli osa Vernadoc-hanketta, joka tutkii ja dokumentoi kansanomaista rakennusperinnettä. Mittauksia ja piirroksia tehdään sen puitteissa ympäri maailmaa.

– Ensimmäinen hanke sillä nimellä oli Längelmäellä vuonna 2005, jolloin kohteena oli Tunkelon talo. Sitten jatkoimme Ruovedelle, missä kohteena olivat muun muassa kivinavetat ja kyläkoulut.

Hankkeen alaisuudessa lähdettiin pian myös ulkomaille. Ensimmäisenä kohteena oli vuonna 2010 Ruotsin Värmlannissa sijaitseva Östmarkin kirkko, jonka suomalaiset olivat rakentaneet itselleen.

– Vernadoceissa on kyse kansainvälisistä leireistä, jolla on mukana arkkitehtiopiskelijoita eri maista. Värmlannissa heitä esimerkiksi oli Suomen lisäksi muun muassa Kiinasta, Egyptistä ja Thaimaasta.

Ruotsin jälkeen kansainvälisiä mittauspiirrosleirejä on pidetty ympäri maailmaa. Tänä vuonna leiri on pidetty muun muassa Thaimaassa ja tulossa ovat muun muassa Suomen leiri Kuortaneella ja ulkomailla Espanjan leiri.

– Jotta kussakin maassa pystytään järjestämään leiri suurin piirtein tasapuolisin ehdoin, niin osallistujat maksavat omat matkansa ja järjestelmä maksaa kaiken leirin aikana. Leireillä kyse on vapaaehtoistyöstä ja asenne on se, että työtä tehdään anonyymina.

– Hienoa on siis dokumentoinnin kohteena oleva rakennus eikä meidän piirustuksemme, Mattila painottaa.

Längelmäen kirkko, mittauspiirustus
Mittauspiirustuksen työmaaversiossa Längelmäen kirkon kellotorni näytti tältä. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Leirin työn tulokset esitellään aina paikallisille

Työtä leireillä tehdään mahdollisimman yksinkertaisilla välineillä, joita on saatavilla joka puolelta maailmaa paikallisista osuuskaupoista.

Myös varsinainen työ on Mattilan mukaan yksinkertaista.

– Paikan päällä kohteesta mitataan kaikki mitä tiedetään yksinkertaisilla laitteilla ja mittaustulos siirretään heti paperille lopulliselle paikalleen. Työmaalla oleva paperi on siis sama kuin se lopullinen piirustus ja jokainen piirroksen viiva on mitattu tarkasti rakennuksesta.

Kaksiviikkoisella leirillä ensimmäinen viikko on tavallisesti käytetty mittausten tekemiseen ja toisella viikolla keskitytään vain piirtämiseen. Leirin päättymisen jälkeen lopputuloksia esitellään näyttelyssä heti paikallisille.

– Kuvat tehdään paikallisille, ei ammattilaispiireille. Kuvat ovat propagandaa paikallisille, jotta ihmiset ymmärtävät, kuinka hieno oma rakennus on.

Lisäksi myöhemmässä vaiheessa alueella järjestetään seminaari, jossa leirillä käsiteltyä kohdetta käydään tarkemmin läpi sekä julkaistaan kirja, jossa on kohteeseen liittyviä tutkimusartikkeleita sekä erilaisia mittauspiirroksia.

Kirjassa julkaistavat piirrokset ovat edenneet työmaan lyijykynäpiirustuksista tussauksiksi, joissa on pintarakenteita ja varjojen avulla luotua kolmiulotteisuutta.

Myös Längelmäen kirkon mittauspiirrosleiristä on tehty Vernadoc-julkaisu. Se on valmistunut ja on tulossa myyntiin. Ensimmäinen seminaari kirkkoon liittyen pidettiin jo viime vuoden loppupuolella.

Toinen seminaari on vuorossa elokuun ensimmäisenä sunnuntaina ja se pidetään Längelmäen kirkossa.

– Tunkelon talo oli siis vuonna 2005 ensimmäinen Vernadoc. Sen jälkeen leirejä on pidetty ympäri maailmaa reilu 140 noin 22 maassa. Osallistujia niissä on ollut 42 maasta.

Leave a Comment