Likellä Länkipohjaa sijaitsevan Huhtalan torpan perinnepäivänä vietetään myös syntymäpäiviä – Isojärven kansallispuiston perustamisesta on kulunut nyt 40 vuotta

Huhtalan torppa, Isojärven kansallispuisto
Wuorihuhdan torppa on perustettu 1700-luvun lopulla. Huhtalan torpaksi se itsenäistyi 1930-luvulla. Heinäkuun lopussa Isojärven kansallispuistossa sijaitsevalla torpalla vietetään perinnepäivää. Kuva: Eevi Nieminen

Isojärven kansallispuiston Huhtalan torppa herää eloon heinäkuun viimeisenä lauantaina.

Länkipohjasta noin kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevalla torpalla vietetään tuolloin perinnepäivää ja samalla juhlitaan myös Isojärven kansallispuiston 40-vuotissyntymäpäivää.

Metsähallituksen tiedotteessa luvataan, että vieraat pääsevät tuolloin koko perheen tapahtumassa vanhanajan tunnelmaan.

– Vieraat pääsevät tutustumaan entisen kruununmetsätorpan pihapiirissä vanhanajan työtapoihin ja kokeilemaan itsekin niitä. Perinnetöistä tutustutaan muun muassa riukuaidan, saippuoiden sekä tuohitöiden tekoon, tiedotteessa kerrotaan.

Lapsille on luvassa omaa ohjelmaa, kuten lentokoneen nikkarointia. Päivän aikana tulevat tutuiksi myös niittyjen ja puutarhojen kasvit sekä Huhtalan niittyjä hoitavat lampaat.

Musiikista perinnepäivänä vastaa pelimanniyhtye Sawottaboys, jossa haitaria yhtyeessä soittaa Veli-Matti Järvenpää ja laatikkobassoa Jouko Vilkman. Solisti Vesa Sahlgren soittaa kitaraa.

Perinnepäivän ja kansallispuiston syntymäpäivän Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää yhdessä paikallisten yhdistysten ja yrittäjien kanssa.

Torppa on perustettu 1700-luvulla

Wuorihuhdan torppa perustettiin kuhmoislaisen Nihtilän tilan takamaille 1700-luvulla. Torppa sijaitsi noin 10 kilometrin kinttupolun päässä lähimmästä tiestä, joten sen oli oltava pitkälti omavarainen.

Kalaisasta Isojärvestä saatiin kalaa, niityiltä rehua karjalle ja pelloilta viljaa, kasviksia sekä raaka-aineita kutomiseen.

Metsähallituksen tiedotteessa kerrotaan myös, että Huhtalan torppa itsenäistyi 1930-luvulla 40 hehtaarin tilaksi ja jäi lopulta 1960-luvulla tyhjilleen. Isojärven kansallispuisto perustettiin puolestaan vuonna 1982, jolloin Huhtalan torppa sisällytettiin osaksi sitä.

Torpalla voi tutustua 1700-luvun lopun ja 1800-luvun taidokasta työtä edustaviin hirsirakennuksiin.

Nykyinen päärakennus on vuodelta 1868. Pihapiirin aitat ovat torpan vanhimpia rakennuksia. Yksi aitoista on siirretty Helsingin Seurasaareen. Huhtala on myös merkittävä rakennushistoriallinen erityissuojelukohde ja valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

Huhtalan torppa, Isojärven kansallispuisto
Perinnepäivänä pääsee tutustumaan muun muassa riukuaidan tekoon. Perinnepäivänä juhlitaan myös Isojärven kansallispuiston 40-vuotissyntymäpäivää. Kuva: Riikka Mansikkaviita

Kansallispuiston maastossa on hoilojen vaihtelua

Isojärven kansallispuisto on yksi Suomeen vuonna 1982 perustetuista 11 kansallispuistosta.

Lue myös: Isojärven kansallispuiston käyntimäärä kolminkertaistui kymmenessä vuodessa – juuri julkaistua kävijätutkimusta hyödynnetään puiston kehittämisessä

Kuhmoisiin sijoittuva Isojärven kansallispuisto perustettiin suojelemaan Päijänteen länsipuolisten seutujen monipuolisia metsämaita.

Isojärven maasto onkin jyrkkäpiirteistä vuorimaiden ja murroslaaksojen eli hoilojen vaihtelua. Myös metsät ovat vaihtelevia laaksojen rehevistä lehdoista kallioiden karuihin männiköihin.

Kansallispuistoon kuuluu lisäksi Isojärven saaria.

Puistoon voi tutustua paitsi kävellen tai maastopyöräillen, myös meloen tai soutaen. Isojärven kansallispuiston tunnuseläin, majava, on ahkera maiseman muokkaaja. Sen jäljet näkyvät myös puistossa.

Metsähallituksen tiedotteessa kerrotaan, että Isojärven kansallispuisto on tunnettu myös kulttuurihistoriastaan. Huhtalan torpan lisäksi menneistä ajoista siellä kertovat vanhat savottakämpät.

Kämpillä voi majoittua ja Heretyn kämpässä toimii myös kesäkahvila, josta voi muun muassa vuokrata retkeilyvälineitä, kanootteja ja maastopyöriä.

Leave a Comment