Valvoja Veli-Pekka Karvisen aloitusvihellys kuuluu ja ampujat asettuvat makuulleen ampumakatoksessa. Nyt ammutaan Remington Match -kiväärisarjassa, eli tässä ase voi olla myös vanhaan aseen replika eli nykyaikana tehty kopio vanhasta aseesta. Lisäksi tässä sarjassa sallitaan diopteritähtäimet.
Rivistön ensimmäinen ampuja laukaisee aseensa. Paukaus on yllättävän kova kuulosuojaintenkin läpi. Mutta itse ääntä kovempi on paine, joka nostaa melkein käsikarvat pystyyn.
Perjantaina 22. heinäkuuta alkaneet mustaruutiaseiden PM-kilpailut kestävät koko viikonlopun. Pohjoismaiden mestaruuksista kisataan Loilon ampumaradalla Orivedellä.
Kisanjärjestelytahona toimivan Oriveden Ampujat ry:n sihteeri Hannu Heinelo kertoo, että kisat on jouduttu nyt kaksi kertaa siirtämään eteenpäin koronarajoitusten vuoksi.
Kisojen järjestelyvuoro siirtyy vuosittain eri Pohjoismaiden kesken, ja vuonna 2020 oli Suomen vuoro. Koska kisat siirtyivät eteenpäin peruuntumisen sijaan, Suomen vuoro kisajärjestäjänä pysyi.
– Islannista ei ole yhtään osallistujia. Nyt tänä vuonna poikkeuksellisesti Tanskastakaan ei ole ketään, eli on vain norjalaisia ja ruotsalaisia suomalaisten lisäksi, Heinelo kertoo.
Vieraita Ruotsista ja Norjasta
Ruotsalainen Marie Brunsson Göteborgista on ampunut mustaruutiaseilla vuodesta 1988. Myös hänen miehensä ampuu, ja hänkin on Orivedellä kisaamassa.
Brunsson on ollut Orivedellä kisaamassa usein, ja ampuu tänä viikonloppuna kahdessa sarjassa, Smith & Wesson -revolveriammunnassa ja 50 metrin Vetterli -ammunnassa. Jälkimmäisessä ammutaan lunttu-, pii- tai nallilukkomusketilla tai -kiväärillä.
– Ensimmäinen kerta, kun olin ampumassa Suomessa, oli vuonna 1988 Salossa, hän kertoo.
Hän majoittuu Längelmäellä. Viikonloppu menee Brunssonilla täysin ammunnan merkeissä.
Osa kisaajista majoittuu asuntovaunuissa ja –autoissa. Heinelo kertoo, että ulkomaanvieraista suurin osa tulee Suomeen autolla, sillä se on kilpa-aseiden kuljettamisen kannalta helpompi vaihtoehto.
Aina Suomen järjestämisvuoron koittaessa päätetään erikseen, missä kisat järjestetään ja kuka on järjestäjäseura. Heinelon mukaan kisat ovat käytännössä aina olleet Orivedellä, kun Suomen vuoro on koittanut.
– Eli Oriveden Ampujat on kyllä sellainen valtaseura näiden kisojen järjestämisessä. Ja on kyllä ampujamäärältäkin, hän toteaa.
Viikonlopun PM-kisojen osallistujista 48 on suomalaisia, 7 ruotsalaisia ja 6 norjalaisia. Oriveden Ampujien jäseniä kisailee 11.
Heinelon mukaan Orivedellä on järjestetty myös usein mustaruudin SM-kisat niinä vuosina, kun PM-kisat eivät ole olleet Suomessa.
– Sitten näinä PM-kisavuosina yleensä taas joku muu seura on pitänyt ne SM-kisat.
Suusta ladattavia suurin osa aseista
Suurin osa kilpailussa käytettävistä aseista on suusta ladattavia modernien takaa ladattavien hylsyllisien aseiden sijaan. Perjantaina aamupäivästä ammuttiin takaa ladattavilla aseilla.
25 metrin pistooliammunnassa ammutaan Smith & Wesson-sarjassa. Tässä ammutaan takaa ladattavilla mustaruutirevolvereilla.
Sarjassa ampuu myös Robert Hämäläinen Lappeenrannasta.
– Tulin tänne vähän laskemaan keski-ikää, Hämäläinen vitsailee.
Hämäläinen ampuu viikonlopun aikana ainakin kuudessa lajissa.
Vihellys koittaa täälläkin aloituksen merkiksi. Kuulosuojaimet korviin ja ampumaan.
Kisoissa ammutaan pääasiassa tarkkuusammuntaa eli koitettaan osua tauluun. Puolen tunnin aikana ammutaan 13 laukausta, joista 10 parasta otetaan laskuihin.
– Eli siinä on vähän tavallaan helpotusta, 3 saa epäonnistua. Ja se johtuu siitä, että kun nämä on niitä vanhoja aseita, niin siellä on tiettyä epävarmuutta ja hajontaa jo tavallaan sen vanhan tekniikan takia, Heinelo avaa.
Kisassa on myös haulikkolajeja, jossa ammutaan liikkuvaan kohteeseen eli lentävään savikiekkoon.
Jos useammalla kisaajalla sattuu olemaan yhtä paljon pisteitä, verrataan ampujien kasoja eli sitä, miten lähelle maalitaulun keskipistettä laukaukset ovat kasautuneet.
Tällöin verrataan kisaajien huonoimpien laukausten etäisyyttä keskipisteestä. Se, jonka huonoin laukaus on lähimpänä taulun keskustaa, voittaa.
Lajeja on paljon
Revolveriammunta on puolen tunnin paukkeen jälkeen ohi. On aika lähteä tauluille katsomaan tulokset. Sitä ennen Hämäläinen kertoo aseestaan, joka on Remingtonin vuoden 1975 44-kaliiperinen replika.
Lajeja mustaruutiaseiden PM-kisoissa on paljon. Jokaisen lajin nimi viittaa jollain tavalla aseiden historiaan. Vetterli-sarja viittaa esimerkiksi Friedrich Vetterliin (1822-1882), joka oli sveitsiläisen 13-patruunaisen makasiinikiväärin suunnittelija.
Yksi laji tarkoittaa aina erityyppistä asetta, eli joko niin, että se on tietyn aikakauden ase, tai tietyn tyyppinen. Eroavaisuuksia voi olla esimerkiksi sytytystavassa, joihin kuului nallilukko, piilukko tai lunttulukko, tai esimerkiksi se, onko kyseessä pistooli vai kivääri.
– Sitten on myös esimerkiksi rihlatulla piipulla tai rihlaamattomalla varustettuja aseita. Eli ne vanhat aseet olivat sileäpiippuisia eli ilman rihloja, jolloin se osumatarkkuuskin on hieman heikompi.
Historiaa on tehnyt myös norjalainen Ragnar Hegge, joka on ollut jokaisessa mustaruutiaseiden Norjan- ja Pohjoismaiden mestaruuskisoissa vuodesta 1972 asti. Trondheimiläinen on ollut siis Orivedelläkin joka kerta, kun PM-kisat on siellä järjestetty.
Hegge on myös ainoa elossa oleva jäsen Norjan mustaruutiaseyhdistyksen perustajista. Se perustettiin vuosina 1982-1983.
– Ammun kahdessa eri sarjassa, hän kertoo tämän viikonlopun kisa-aikataulustaan.
Molemmat sarjat ovat sunnuntaina.
Suurin osa norjalaisista majoittuu Oriveden Kampuksella.
Originaaleja ja replikoita
Mustaruudilla tarkoitetaan sitä, että aseessa ei käytetä nykyaikaista savutonta ruutia, vaan vanhanaikaista mustaa ruutia, joka eroaa nykyaikaisesta ominaisuuksiltaan.
– Eli nämä kaikki aseet ovat tavallaan antiikkivehkeitä, eli vanhoja aseita tai niiden kopioita. Eli tässä on aina kaksi luokkaa, on originaali ja sitten replika, Heinelo kertoo.
Originaali eli alkuperäinen ase on siis 100 tai jopa 200 vuotta vanha ase. Replika on taas sellaisen vanhan aseen kopio, joka on valmistettu nykyajalla.
Suusta ladattavat aseet ovat aina mustaruutiaseita. Niissä ei ole hylsyä tai panosta kokonaisuutena, vaan tällöin ase ladataan kaatamalla ensin piippuun ruuti.
– Sitten pannaan usein jokin välitulppa ja sitten laitetaan sisälle se luoti. Ja sitten on irrallinen nalli, tai jos on piilukkoase, niin sitten on sellainen sankkiruuti, mikä syttyy piikiven voimasta. Ja sitten vielä lunttulukko on yksi, eli sellainen kytemällä palava naru, joka on siinä iskurissa ja se sitten sytyttää sen sankkiruudin, ja se sytyttää sitten siellä piipussa olevan ruudin ja sitten lähtee se kuula, Heinelo selostaa.
Vuonna 1982 järjestettiin ensimmäiset PM-kisat, joten jos kahta koronan takia väliin jäänyttä vuotta ei lasketa, täyttivät nyt kisat 40 vuotta.
