Persoonallinen, hippivolkkaria hiukan kulmikkaampi pakettiauto ja varsinainen punainen paholainen kiinnittää Längelmäen suurajoissa ohikulkijoiden huomion, vaikka Maivian Pitojen pihassa on esillä paljon nostalgisemmiksikin laskettavia autoja.
Eikä ihme, kyse on nimittäin melkoisesta harvinaisuudesta Suomessa. Näin väittää ainakin auton omistaja, längelmäkeläinen Lasse Sivunen.
– Auto on Skoda 1203 ja se on valmistettu vuonna 1977. Olen tuonut sen Suomeen Tšekeistä vuonna 2009 ja se on minun tietääkseni Suomessa ainoa tällainen, joka on ajokuntoinen, Sivunen kertoo.
Paino on sanassa ajokuntoinen. Sivusen pihastakin nimittäin löytyy toinen merkiltään ja malliltaan samanlainen auto, mutta sen roolina on olla varaosa-auto.
Sivunen on Skoda-mies. Hänen tontiltaan löytyy tällä hetkellä reilu kymmenkunta Skodaa.
– Minulla oli niin paljon muitakin Skodia, niin piti tämäkin hankkia. Etenkin kun tämä oli semmoinen erikoinen malli, niin siksi se kiinnosti, Sivunen kertoo.
Kovin paljon ei Sivusen tarvinnut 1203:staan kunnostaa, kun hän sen sai Suomeen ja Länkipohjaan tuotua.
– Se oli melkein tällaisessa kunnossa kuin nytkin. Jotain ruosteita olen siitä jälkeenpäin korjaillut. Auto on rakennettu Tšekeissä ja valmiin auton silloin halusinkin ostaa, kun osiahan näihin ei Suomesta saa.
Paikat kuskille ja seitsemälle matkustajalle
Längelmäen suurajoissa se on ollut ennenkin esillä, mutta kilometrejä auton mittariin ei kovin paljon Sivusen käytössä ole kertynyt.
– Hyvin vähän tällä tulee ajettua. Se oli viisi vuotta tallissa katsastamattomana, ihan tässä viikolla kävin sen nyt sitten katsastamassa. Varmaan sillä nyt sitten tulee joku reissu heitettyä. Kyllähän tämä tien päällä on ohikulkijoissa ihmetystä herättänyt, Sivunen hymähtää.
Jos ja kun autolla päättää oikein kunnon matkalle lähteä, niin tarvittaessa mukaan mahtuisi iso osa suvusta. Autossa on nimittäin kuskin lisäksi istumapaikat seitsemälle matkustajalle ja kaikille hyvin tilaa.
– Hyvähän tällä ajaa on. Ja muutenkin tämä on hyvä auto. Parempi kuin muut vastaavat pakettiautot, Sivunen vakuuttaa.
Hienoja yksityiskohtiakin autosta löytyy. Pieniä, aukeavia laseja on joka puolella. Lisäksi tavaratilassa on roimasti tilaa ja takaluukkua voi tarvittaessa käyttää istuimena.
– Skodan aikaisemmista henkilöautomalleista tähän on otettu paljon osia. Esimerkiksi takavalot on otettu 1960-luvun henkilöautomallista, Sivunen tietää.
Jostain syystä mallia ei kuitenkaan ole tuotu Suomeen myyntiin. Sivusella on asiaan yksi teoria.
– Olen kuullut tarinan, että se ainoa näytekappale, joka Suomeen oli tuotu, oli hajonnut.
Ei siis ehkä ihme, että jälleenmyyjät eivät innostuneet autosta, jos Sivusen kuulema tarina pitää paikkansa.
Rooli myös elokuvassa
Punainen menopeli on päässyt mukaan myös tänä vuonna ilmestyneeseen kotimaiseen elokuvaan Huonot naiset, jota tähdittävät muun muassa Leea Klemola, Jussi Vatanen ja Mikko Penttilä.
Elokuvaan auto on saanut kylkiinsä vaaleanruskeat teippaukset ja venäläiset rekisterikilvet. Penttilän roolihahmon tehtävänä on korjata auto kuntoon, jotta sillä ajanut seurue pääsee jatkamaan matkaansa.
– Minulle vain soitettiin, että elokuvantekijöillä olisi tarvetta venäläisen auton näköiselle pikkubussille. Niitä ei ole kovin paljon, niin tämä Skoda oli tarpeeksi lähellä sitä. Se vietiin kuorma-auton lavalla elokuvan kuvauspaikalle Meri-Lappiin. Kuukauden verran se siellä kuvauksissa oli ja aika paljon se valmiissa elokuvassa näkyy, Sivunen kertoo.
Tuotantoryhmä oli kertonut Sivuselle ennalta tarkasti, millaisissa kohtauksissa autoa oli tarkoitus käyttää.
– Siinä mielessä ei tullut mitään yllätyksiä. Pieniä vaurioita auto oli saanut, mutta ne on korjattu ja korvattu.
Kaksipyöräisillä tultiin Valkeakoskelta
Moottoripyörällä Längelmäelle oli ajanut valkeakoskelainen Leo Tjurin. Hänen ajokkinsa oli NSU vuodelta 1962. Pyöräänsä hän suhtautui varsin vaatimattomasti.
– Ei siinä minun mielestäni mitään erikoista ole. Viime kesänä se tuli hankittua, vaikka olenkin aina ollut italialaisten Laverdojen ystävä. Joku nuoruusmuisto hankintaan varmasti vaikutti.
Miehen tallista löytyy useampikin moottoripyörä.
– Taitaa niitä joka sormelle olla. Ei niistä vain sitten yhdestäkään halua luopua, kun hankituksi on tullut.
Längelmäen suurajoihin Tjurin oli tullut yhdessä MZ:lla ajavan ystävänsä Esko Mäkisen kanssa. Tapahtumasta he olivat olleet tietoisia jo aiemminkin, mutta vasta tänä vuonna he olivat päässeet paikalle ensimmäistä kertaa.
Yhteisiä reissuja ja ajomatkoja kaksikko on tehnyt jo 1980-luvulta lähtien aina ulkomaita myöten. Kaiken kaikkiaan motoristiharrastusta heillä oli molemmilla takanaan jo noin 50 vuotta.
– Leppoisaa ajelua se meillä näillä pyörillä nyt on, miehet toteavat.
Nyt oli jo seitsemäs kerta
Vanhojen autojen ja moottoripyörien Längelmäen suurajot järjestettiin nyt seitsemännen kerran. Ensimmäisen kerran väkeä kutsuttiin koolle vuonna 2015 ja vuonna 2020 pidettiin korona vuoksi välivuosi.
Yksi tapahtuman vahvoista taustahenkilöistä ja järjestäjistä on Antti Lähdesmäki. Hän kertoo, että ajojen syntytarina liittyy siihen, että längelmäkeläisille mobilistiharrastajille haluttiin tarjota tapahtuma, jonne he voisivat tuoda ajoneuvojaan esille.
Perinnettä oli jo olemassa. Länkipohjan torilla oli muun muassa järjestetty ajoneuvotoreja. Jäähallilla oli puolestaan pidetty ajoneuvonäyttely, joka oli ollut avoinna kuukauden.
– Mobilistiharrastajia on tällä seudulla paljon ja ihan palkittujakin henkilöitä. Naapin Liisan kanssa me silloin mietimme, että mitä voisimme heille järjestää. Keksimme nämä ajot ja niistä on nyt muodostunut mukava koko perheen tapahtuma, Lähdesmäki sanoo.
Tapahtumasta lähdettiin myös paraatiajolle, joka kiersi Västilän kautta. Video: Jaana Ala-Lahti
Kun tapahtuma järjestettiin viime kesänä vuoden koronatauon jälkeen, ilahtuivat järjestäjät sen saamasta suosiosta.
– Välivuoden jälkeen tapahtumassa kävi todella hyvin väkeä. Paikalle tuli yllättäen myös Klassikot-lehden toimittaja, joka oli ohikulkumatkalla. Hän teki silloin tapahtumasta jutun lehteensä, Lähdesmäki kertoo.
Lähdesmäen roolina on ollut vastata tapahtuman yleisistä järjestelyistä. Nyt siihen kuului muun muassa lupahakemusten tekeminen, tiedottaminen ja liikenteenohjaus.
– Liisa puolestaan varmistaa, että kenellekään ei tule nälkä. Kaiken kaikkiaan meillä on ollut tarkoituksena, että tapahtumassa olisi mahdollisimman rento meininki eikä mitään turhia sääntöjä.
Jotain uutta luvassa
Mukaan tapahtumaan on joka vuosi saatu myös suurajoissa ennen näkemättömiä autoja. Tällä kertaa sellainen oli muun muassa sinisävyinen Glas-merkkinen auto, jolla paikalle oli tullut kesälängelmäkeläinen perhe.
Nyt Lähdesmäki ja Naapi kuitenkin miettivät, kuinka he voisivat uudistaa tapahtumaa.
– Längelmäki tarvitsee jonkun bensankatkuisen tapahtuman. Suurajot on ollut kiva juttu, mutta nyt aika tuumata, mitä uutta voisimme siihen tuoda.
Iloinen Lähdesmäki on siitä, kuinka paljon tapahtumaan on vuosien aikana tullut osallistujia.
– Kiitos kaikille tähänastisille osallistujille. Ilman heitähän koko tapahtumaa ei olisi, Lähdesmäki muistuttaa.
Video: Lasse Sivunen
Juttua on muokattu 15.7.2022 kello 10.20: Juttuun on korjattu Liisan sukunimi muotoon Naapi ja lisätty tieto, että MZ:lla paikalle saapui Esko Mäkinen.
