XXV Valkjärvi-juhlaa vietettiin Orivedellä heinäkuun 1. ja 2. päivinä. Tämä oli kolmas kerta, kun Valkjärvi-juhlia oli Orivedellä. Edellisellä kerralla kymmenen vuotta sitten oli juhlassa läsnä tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hämeen läänin maaherra Jorma Tuominen. Tämänkertaisiin hellesäässä pidettyihin Valkjärvi-juhliin oli saapunut n. 1 500 valkjärveläistä.
Juhlatilaisuudet alkoivat Valkjärven pitäjäseuran johtokunnan kokouksella Kotipirtissä, minkä jälkeen oli avajaisjuhla Suojassa. Tervehdyspuheen piti paikallisen juhlatoimikunnan puheenjohtaja Tauno Sihvo, joka toivotti valkjärveläiset tervetulleiksi tähän jokakesäiseen yhteiseen juhlaan.
Konttorinhoitaja Veikko Äikäs käsitteli puheessaan niitä syitä mitkä vuodesta toiseen keräävät valkjärveläiset runsaslukuisina näihin yhteisiin Valkjärvi-juhliin, pohtien samalla juhlien tulevaisuuden mahdollisuuksia. Avajaistilaisuuden musiikkiohjelmasta vastasi kvartetti Leena ja Sakari Seppälä, Sirpa Kankainen sekä Jukka Louhivuori. Tilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun Karjalaisten lauluun.
Väliajan jälkeen oli Valkjärven pitäjäseuran vuosikokous.
Valkjärven pitäjäseura päätti kokouksessaan ostaa yhdessä Keuruun Karjalaseuran kanssa lakkautetun Keuruun Isojärven kansakoulukiinteistön karjalaisten järjestötyön käyttöön sekä merkitä yhden tuhannen markan osakkeen Helsinkiin rakennettavaan Karjala-taloon.
Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.
Ensi vuoden Valkjärvi-juhlat päätettiin pitää Kuhmoisissa 30.6.-1.7. Pitäjäseuran 20 henkinen johtokunta valittiin uudelleen. Sen puheenjohtajana toimii Matti Uosukainen Toijalasta, varapuheenjohtajana Tauno Virolainen Jämsästä, sihteerinä Mauno Lius Keuruulta ja rahastonhoitajana Reino Kymäläinen Vilppulasta.
Johtokuntaan kuuluvat mm. Tauno Sihvo ja Hannes Ryyppö Orivedeltä sekä Mirjam Mäkinen Juupajoelta.
Valkjärvi-seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin jääkärimajuri Mikko Pekki.
Iltakirkossa Oriveden Kaarikirkossa puhuivat valkjärveläinen teologian tohtori Jouko Sihvo ja lääninrovasti Jalmari Aarnio.
Lauantain tilaisuudet päätti muistojen ilta Suojassa, jossa ooli väkeä talon täydeltä. Tavaratalopäällikkö Eino Touronen puhui, ”Jämsän Äijä” esitti huumoria ja musiikista vastasi Risto Jokisen yhtye Teuvo Sihvon hoitaessa solistin tehtäviä.
SUNNUNTAI
Valkjärvi-juhlat jatkuivat sunnuntaina juhlajumalanpalveluksella, missä saarnasi Valkjärven oma poika teologian tohtori Jouko Sihvo. Liturgeina olivat lääninrovasti Jalmari Aarnio ja pastori Eero Kittilä. Kajarinteen sisarukset lauloivat, ja uruissa oli dir. cant. Juho Mustonen.
Jumalanpalveluksen jälkeen oli kunniakäynti sankarihaudalla ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä. Juupajoen Maamiesseuran soittokunta soitti Raimo Soikan johdolla ja talouspäällikkö Arvo Karvanen piti voimakashenkisen puheen sankarivainajille ja Karjalaan jääneille vainajille.
Seppeleen sankarihaudalle laskivat Impi Koivulehto ja Hannes Ryyppö ja Karjalaan jääneiden muistomerkille Kaisu Huitu ja Oiva Karhu.
Päiväjuhla vietettiin ulkoilmajuhlana Suojan kentän laidalla, jonne oli saapunut yleisöä puolisentoistatuhatta paahtavaan helteeseen. Tilaisuuden aloitti Juupajoen Maamiesseuran soittokunta Raimo Soikan johdolla.
Yhteisesti lauletun ”Karjalan kunnailla” jälkeen piti tervehdyspuheen pitäjäseuran puheenjohtaja Matti Uosukainen. Hän mainitsi, että nykypolvella on huoli ”viestikapulan” antamisesta nuorisolle, josta riippuu karjalaisuuden säilytys. Karjalan on elettävä meissä ja sen on jäätävä tuleville sukupolville. Sitä on hoidettu 30 vuotta ja isänmaanrakkaus on elinehto ja kallis asia karjalaisille tässä maassa.
Kvartetin Seppälät, Kankainen, Louhivuori esiinnyttyä piti juhlapuheen Oriveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Viskari. Esitettyään aluksi Oriveden kunnan tervehdyksen valkjärveläisille puhuja jatkoi mm.
”Hyvät kuulijat. Meidän on syytä muistaa, että maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka menettivät sodan seurauksena kotiseutunsa ja ovat yhä pakolaisleireillä ilman tulevaisuuden toivoa suunnitellen väkivaltaisia sissiliikkeitä.
Tänne Valkjärvi-juhlaan on kokoonnuttu omista kodeista ympäri itsenäistä Suomea. Eikö sittenkin kaikki ole päättynyt onnellisesti, oma vastaukseni on myönteinen.
Nousu aallon pohjasta tapahtui peräänantamattoman työn, suomalaisen kansanvaltaisen yhteiskunnan tuen ja korkeimman siunauksen turvin.
Kun kuulee jälkiviisaasti arvosteltavan sodanjälkeistä asutustoimintaa jonka turvin valtasosalle karjalaisia ja valkjärveläisiä oma koti muodostui, joutuu kysymään mikä muu vaihtoehto olisi ollut parempi, jonka avulla olisi kokonainen heimo päässyt oman katon alle.
Näin syntyneissä kodeissa on kodin turvallisessa ilmapiirissä kasvanut uusi sukupolvi rakentamaan tätä isiemme maata ja näin syntyneissä kodeissa on vanhuuden turva teille kovia kokeneille jo harmaantuville, jotka olette tehneet miespolven suurtyön perheidenne ja isänmaanne hyväksi. Tämä on arvostelijoidenkin syytä aina muistaa. Te ansaisette turvatun vanhuuden ja lämpimän oman kotilieden.
Olen viipynyt näin kauan menneestä nykypäivään. Olen tehnyt sen siksi, että teidän vanhentuvien karjalaisten mukana poistuu osa Suomen kansan kovan kokeneen miespolven historiaa, joita Teidän kaikkia kokemuksianne ja tuntemuksianne paraskaan historian tutkija ei voi paperille panna. Annettakoon teille tässä julkinen ja vilpitön kiitos.
Jos Teistä joskus tuntuu, että ponnistuksenne ja uhrauksenne on mennyt hukkaan, kun vaivalla rakennetun kodin oven päälle lydään lauta tai teille pyhille arvoille ei nuoriso anna kunnioitusta, niin olkaa rauhallisella mielellä. Te olette yhden miespolven osalta tehtävänne hyvin suorittaneet.
Hyvä juhlayleisö. Tämä Valkjärvi-juhla on jälleen osoitus siitä etteivät hyvät arvot ja asiat ole sidottu paikkaan, ne ovat sydämissä, eivätkä sieltä lähde. Toivon että olette olleet tässä juhlassa tuntemuksiltanne valkjärveläisiä, toiminnaltanne vapaan isänmaamme kansalaisia ja näin on sittenkin kaikki hyvin.”
Väliajan jälkeen esiintyi Juupajoen soittokunta, tarinaa iski Ville Sihvo ja liikuntaa esitettiin Sirkka Kihlakasken ohjauksella. Tervehdysten jälkeen oli vuorossa kunniamerkkien ja viirien jako, jonka suorittivat Matti Uosukainen ja Riitta Sihvo.
Karjalan siirtoväen muistomitalin sai jääkärimajuri Mikko Pekki. Karjalan liiton hopeisen ansiomerkin Meeri Kaartoluoma ja Tauno Sihvo, Karjalan liiton pronssisen ansiomerkin Kaisu Huitu ja Tauno Kymäläinen. Valkjärvi-viirin saivat Jouko Sihvo, Teuvo Viskari, Toivo Martikainen, Terttu Kopra ja Oiva Karhu.
Loppusanat esitti Matti Uosukainen ja tilaisuus päättyi Maamme lauluun.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 6.7.1972. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
