Ensi viikonloppuna kokoontuvat Valkjärven evakot ja heidän jälkeläisensä jälleen yhteen Juupajoelle vahvistamaan siteitään ja muistelemaan kotiseutuaan.
– Valkjärven ja muiden karjalaispitäjien luovutuksen yhteydessä yritettiin asukkaiden uudelleensijoituksessa pitää pitäjien ja kylien väkeä yhdessä, jotta yhteisöllisyys säilyisi ja vierauden tunne häviäisi nopeammin. Valkjärveläisiä siirrettiinkin juuri tänne Oriveden, Juupajoen ja Jämsän alueille, joten tällä seudulla pidetään vuosittain myös Valkjärvi-juhla, kertoo Juupajoen Karjala-Seuran hallitukseen kuuluva Sirkka-Liisa Oikari.
Sortavalassa 1944 syntynyt Oikari on viimeistä luovutetussa Karjalassa syntynyttä ikäluokkaa. Juupajoen karjalaissyntyiset asukkaat ovat pääosin Valkjärveltä ja sen naapurista Sakkolasta.
Juhlapäivän vietto alkaa heinäkuisena lauantaina perinteiseen tapaan jumalanpalveluksella Juupajoen kirkossa, sitten ohjelmassa ovat kunniakäynnit haudoilla ja ruokailu koulukeskuksessa.
Pääjuhlakin pidetään Korkeakosken koulukeskuksessa iltapäivästä. Odotetaanhan juhlaan tälläkin kertaa paria sataa vierasta, vaikka varsinaisten evakkojen jälkipolvilla ei enää ole aivan samanlaista tunnesidettä synnyinseutuunsa kuin edellisillä sukupolvilla. Alkuaikojen juhlat olivat osallistujamääriltään aivan toista, kun kaikki kynnelle kykenevät lähtivät pitäjäjuhliin.
– Tuntuu siltä, että heimoajattelu on vähentynyt, kun suomalaiset ovat muuttaneet töiden perässä pitkin Suomea. Karjalan heimo on kuitenkin pysynyt melko kiinteänä, koska menetetty Karjala on rakas muistoissa ja se halutaan pitää elävänä, Oikari kuvailee.
Hän muistelee, että ensimmäiset Valkjärvi-juhlat olivat Juupajoella 1957, ja sen jälkeen niitä on pidetty täällä noin 10 vuoden välein – toisinaan myös paikan päällä Valkjärvellä. Juupajoki on isännöinyt jo kahdeksat Valkjärvi-juhlat, joten nyt valmistellaan yhdeksättä kertaa. Viime vuonna kokoonnuttiin Jämsässä.
Juhlassa kuullaan Valkjärvi-laulun tekijästä ja otteita vanhoista nauhoituksista
Koulukeskuksessa on esillä valkjärveläisen Eero Puurin tauluja, ja paikalla ovat pojanpoikansa Mika Puuri vaimonsa Marjun kanssa. Tauluja esittelee Lauri Pekki. Myös Valkjärvi-laulun tekijästä kuullaan lisää, onhan se sävelletty Juupajoella.
Pääjuhlan ohjelmassa on perinteiseen tapaan musiikkia ja puheita. Juhlapuhujana on professori Matti Liski Aalto-yliopistosta. Väinö Äikkään esittelyn jälkeen lauletaan yhteislauluna Valkjärvi-laulu, jonka sävel ja sanat ovat Äikkään käsialaa.
Erikoisohjelmaakin on tarjolla. Vuosina 2003–2004, kun vanhoja valkjärveläisiä oli elossa, tupailloissa Karjala-Seura äänitti ja videoi heidän tarinoitaan ainakin 20 tuntia. Näistä nauhoituksista on Petri Sahra koonnut katkelmia, joita nyt esitetään.
– Puhujista ketään ei ole enää elossa, mutta saadaanpa heidän äänensä kuuluviin edes jälkikäteen, Oikari iloitsee.
Hän jatkaa, että Valkjärvelle ei Ukrainan sodan takia päästä ehkä moneen vuoteen, ties milloin se voisi olla mahdollista. Onneksi päästään edes täällä tapaamaan.
Hevoskiesit olivat pitäjän vientituote
Juhlapäivän järjestelyistä huolehtii Juupajoen Karjala-Seura. Koska juhliin osallistuu paljon, osin iäkästäkin väkeä, juhla järjestetään väljissä koulukeskuksen tiloissa.
Koulukeskuksessa tarjoillaan juhlaruokana tietenkin karjalanpaistia, jonka valmistavat paikalliset maatalousnaiset.
Ruokailun jälkeen on pieni väliaika tuttujen tapaamiseen ja kuulumisten vaihtoon. Silloin juhlapaikalla myös esitellään restauroituja Valkjärvi-kiesejä, joista pitäjä oli aikanaan tunnettu.
Kiesit ja reet olivat Valkjärven tunnetuimpia tuotteita, joita vietiin paljon Pietariin. Sinne upposivat kaikki Valkjärveltä ja lähipitäjästä Kivennavalta liikenevät kiesit. Kiesien valmistus toi myös lisätienestiä paikallisille maanviljelyksen ohessa.
Kallenaution kärryvajaan säilötyt Valkjärvi-kiesit onkin sopivasti juhlien alla korjautettu entistä ehommiksi. Viime vuonna Juupajoki-seura korjautti näyttävät Emil Aaltosen kärryt, joiden kulmissa komeilevat lyhdyt, tänä vuonna korjausvuorossa olivat Valkjärvi-kiesit. Tehtävä annettiin paikalliselle taitavalle kädentaitajalle Erkki Lensulle, joka tekikin sen ripeästi jo loppukeväästä.
Juhlapäivänä saadaankin esille kaikkiaan kolmet kiesit. Kahdet muut tulevat Jari Äikkäältä ja Lauri Pekiltä.
Juttua on muokattu 30.6.2022 klo 11.45: Korjattu juttuun, että Mika Puuri on Eero Puurin pojanpoika, Marju Puuri hänen vaimonsa. Eero Puurin tauluja esittelee Lauri Pekki.
