Kolme vuotta oli kulunut edellisestä kotiseutujuhlasta, kun Eräpyhää sunnuntaina päästiin vihdoin juhlistamaan Eräjärvellä Kaupin mäellä. Juhlan järjestäjä Eräjärvi-Seura oli toivonut kotiseutupäivän kunniaksi juhlaliputusta Eräjärvellä. Toivetta oli noudatettu.
Siniristilippu hulmusi raikkaassa tuulessa kauniilla juhlapihalla, tällä Eräjärven kirkonkylän kirkkomäkeäkin ylempänä olevalla paikalla. Matti Tanila kertoi kiinnostavasti Kaupin tilan historiasta.
– Monessa paikassa kirkot rakennettiin kylään korkeimmalle mäelle. Niihin aikoihin, kun Eräjärvelle suunniteltiin ja tehtiin nykyistä kirkkoa 200 vuotta sitten, sitä ei voitu ajatella tälle mäelle. Tämän mäen omisti kylälle täysin tuntematon venäläinen upseeri, joka asui ja vaikutti Pietarissa. Tilaa hoiti palkkaväki.
– Tänä keväänä se kävi mielessä, kun maailmalta sotauutiset levisivät. Siinä vaiheessa, kun Venäjä julisti Suomen vihollismaaksi, en voinut välttyä ajatukselta, että sulkeutuuko ympyrä. Onko seuraava isäntä taas venäläinen tälläkin mäellä. Sitähän ei voi vieläkään potkaista pois mielestään, kun näyttää, että me ei Natoonkaan päästä. Sehän jää nähtäväksi, Tanila sanaili.
Hänen pitkän aitan katolle tekemänsä viiri, jossa on vuosiluku 1845, kertoo tilalle tulleen nimeksi Kauppi.
Kevään ylioppilaat muistokivellä, ohjelmaa ja puhetta elinvoimasta
Juhlapäivä alkoi kirkkomaalla unohdettujen vainajien muistomerkillä. Kevään uudet ylioppilaat Katja Kärki, Milena Manninen ja Fanny Mäkitalo laskivat kukat muistokivelle, ja lauluryhmä esiintyi Tuula Sipilän säestyksellä.
Jumalanpalveluksen Kaupin mäellä toimitti sotilaspastori Sauli Keskinen ja kanttorina oli Jari Linjama.
Arja Rajalan järjestämän kahvitarjoilun jälkeen alkoi ohjelmallinen juhlaosuus. Musiikista vastasi Oriveden sotaveteraanien perinnelaulajat Jukka Hirtolahden säestyksellä. Hilkka Raukola johdatteli esitettävien kappaleiden taustoja.
Yksi esityksistä oli vuodelta 2013 Veli-Pekka Lintulan säveltämä ja Pertti Mäenpään sanoittama Isänmaa – maa sankareiden, joka sai kuulijat ajatuksissa tähän hetkeen muistamaan mielessään Ukrainaa. Myös Heli Lahden lausunta yhdistettynä Jukka Hirtolahden haitariosuuteen sai yleisön mietteisiin: ”Katson kuinka illan aurinko painuu metsien taakse” tai ”Kiitän siitä, että nuoruus ei sammu”.
Eräpyhä-juhlan juhlapuhujaksi oli saatu ydinfyysikko Mikael Solala, joka tarkasteli puheessaan elinvoimaa Eräjärvellä.
– Muutama vuosikymmen sitten näytti siltä, että kylät kuihtuvat, talot autioituvat ja palvelut karkaavat kaupunkiin. Nyt kuitenkin on ollut ilo huomata, että monien talojen pihoissa näkyy asukkaita yhä pidempiä aikoja vuodesta ja ympärivuotinen asuminen on myös lisääntynyt. Ihmiset kaipaavat kotiseudulleen, mutta käytännössä synnyinseudulla saattaa olla rajallisesti elinmahdollisuuksia.
Solalan mukaan riittävät palvelut ovat osa elinmahdollisuuksia. Eräjärvellä on onnistuttu säilyttämään palveluja aika hyvin. Se ei ole tapahtunut itsestään, vaan aktiiviset kyläläiset ovat joutuneet miettimään, miten näitä kylän peruspalveluja turvataan. Sellaista oma-aloitteellisuutta tarvitaan hänestä jatkossakin.
– On tärkeää, että mahdollisimman moni asukas osallistuu yhteisten asioiden ideointiin ja toteuttamiseen, hän vetosi.
Yhteisessä tekemisessä oltava tahto saada asioita aikaan
– Työni puolesta olin tekemisissä eri puolilta maailmaa ja eri kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa. Aina tekemisen ja yhteisten tavoitteiden kautta syntyi jotain uutta. Näissä tekemisissä on tärkeää oma ja muiden osapuolien tahto saada yhteisesti jotain aikaiseksi. Asenteella on käsittämättömän suuri vaikutus!
Ihmisten väliset yhteydet ja keskinäinen yhteydenpito ovat hänen mukaansa aina olleet merkityksellisiä kehityksen moottoreita. Teillä ja kulkuyhteyksillä on yhä merkitystä, vaikka sähköiset verkkoyhteydet ovat muodostuneet huomattavasti tärkeämmiksi.
Ne mahdollistavat ihmisten yhteydet hetkessä ympäri maailmaa. Tähän liittyykin Solalan mielestä suuria mahdollisuuksia myös Eräjärven elinvoiman kannalta.
– Kriisit kuten koronapandemia tai Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat havahduttaneet ihmisiä ajattelemaan uudella tavalla. Koronan seurauksena etätöiden tekeminen yleistyi vuosia odotettua nopeammin. Ukrainan sota ja pandemia ovat osoituksia siitä, että maailmassa voi tapahtua suuriakin muutoksia nopeasti. Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet maailmanlaajuista haavoittuvuutta tavaroiden ja hyödykkeiden toimituksissa. Tähän on syytä jatkossa pyrkiä varautumaan. Ehkä vähitellen ymmärretään myös kotimaisen elintarviketuotannon merkitys ja välttämättömyys.
Hän totesi, että Eräjärven elinvoiman kannalta tärkeitä ovat yhteydet sekä lähialueelle että Tampereelle ja niissä oleviin työpaikkoihin. Eräjärvi voi puolestaan tarjota asumisen väljyyttä ja yhteisöllisyyttä kohtuullisilla kustannuksilla.
– Laajemminkin tulevaisuuden työelämän muutokset voivat tuoda mukanaan elinvoimaa ja uutta väkeä myös Eräjärvelle, jos vapaita asuntoja on riittävästi saatavilla.
Eräpyhä-juhlan juosi vastasi juhlatoimikunnan puheenjohtaja Leena Hildén. Tulevan kesäretken ohjelmasta kertoi Rauni Rauthovi. Juhlan lopputervehdyksen esitti seuran puheenjohtaja Tarmo Grönqvist kertoen ajankohtaisista asioista kotiseutumuseo Rosellin, Kivimuseon ja Viitaniemen louhoksen osalta. Kotiseutujuhlaan osallistui 70 vierasta.
Jorma Tanila
