Me Erityiset. Joku nimi erityislasten vanhempien Whatsapp-ryhmälle oli annettava, kun se epävirallisena vanhempien tiedonvälitys- ja vertaistukikanavana aloitti viitisen vuotta sitten. Kati Palsinajärvi naputteli tekstikenttään Me Erityiset.
Nyt nimi jatkaa elämäänsä alkuvuodesta perustetun yhdistyksen nimenä.
– Ajattelimme, että nyt olisi aika yhdistystoiminnalle, yhdistyksen puheenjohtaja Kati Palsinajärvi kertoo.
Yhdistyksessä tiedetään, että Orivedellä on vuosia sitten toiminut kehitysvammaisten tukiyhdistys.
– Ne lapset ja nuoret ovat kasvaneet aikuisiksi ja heidän vanhempansa ikääntyneet. On ollut pitkä väli, ettei ole ollut mitään toimintaa, mutta tarvetta vertaistuelle kuitenkin on. Vanhemmat ovat kokoontuneet ja huomanneet sen, että meitä on täällä muitakin.
”Vertaistuki on tosi tärkeää”
Vertaistuen tarjoaminen onkin yhdistyksen ensisijaisia tavoitteita.
– Vertaistuki on tosi tärkeää. Kun kaikilla on henkilökohtaista kokemusta taustalla, avoimessa ympäristössä pystyy juttelemaan asioista, Marika Kolosalmi kokee.
Vertaistukea tarjotaan myös tapahtumien muodossa, joista seuraava järjestetään Eräpyhässä kesäkuun puolivälissä.
Tiina Simonen lisää, että myös tietoisuus tukipalveluista on äärimmäisen tärkeää.
– Voi olla monta eri instanssia, joista voi saada tukea. Vanhoilta konkareilta saa tukea ja tietoa, mistä tukea ehkä voisi löytää. Sieltä saat yhden reitin, mutta oletko kokeillut tätä -tyyppisesti. Se tuki kuitenkin on kaikkein tärkein.
– Aina ei tiedä, mistä tukea voi löytää, Inna Musikus-Raunio vahvistaa.
Kolosalmi korostaa vielä sitä, että itse on oltava todella aktiivinen ja pidettävä tukiasioissa puoliaan.
– Ajattelisin, että yhdistys olisi hyödyllinen myös niille perheille, jotka eivät jaksa pitää niitä puolia. Täältä saisi apua siihen, että ei tarvitsisi itse lähteä etsimään kaikkea alusta asti, Palsinajärvi jatkaa.
Diagnoosia ei edellytetä
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä. Perustajat näkevät yhdistyksen myös yhteistyöntekijänä.
– Toivomme, että pystymme olemaan paikkakunnalla yhteistyön luoja ja kertomaan esimerkiksi päättäjäpuolelle perheiden tarpeista ja vastaavasti viedä tietoa eteenpäin, Palsinajärvi suunnittelee.
Tärkeää on myös se, että Me Erityiset ei halua kategorisoitua mihinkään tiettyyn diagnoosiin.
– Haluamme, että kaikki, jotka kokevat tarvitsevansa erityistä tukea tai joita erityisyys jollakin tavalla koskettaa, saavat olla tässä yhdistyksessä mukana. Myös heidän perheensä ja läheisensä, sillä erityisyys koskettaa koko perhettä, Palsinajärvi painottaa.
Toiminta ei myöskään ei ole suunnattu pelkästään lapsille, vaan myös nuorille ja aikuisille läpi elämänkaaren.
Mukaan arkeen ja katukuvaan
Asenteissa erityisiä kohtaan riittää yhdistyksen mukaan vielä työsarkaa. Asenteisiin vaikuttavat ennen kaikkea avoin keskustelu ja se, että erityiset ovat mukana arjessa.
– Orivedellä on tällä hetkellä melko hyvä ilmapiiri. Kultavuoressa on aloittanut syksyllä toiminta-alueittainen opetus, joka tuo vielä vaativampaa erityistä tukea tarvitsevat lapset ihan tavalliseen kouluun. Lapsilla ei ole mitään ennakkoluuloja, vaan he tottuvat ja kasvavat siihen, että joukossa on tällaisiakin lapsia ja nuoria. Hiljattain täällä on aloittanut myös Anttulan asumisyksikkö, joka myös tuo erityistä tukea tarvitsevia toivottavasti jopa katukuvaan, Palsinajärvi toivoo.
Lue myös: Turvallinen, pieni asumisyksikkö lähti vanhempien toiveista – uusin Anttula perustetaan Orivedelle
Lapset eivät välttämättä koe itse olevansa erityisiä.
– Ajatus erityisyydestä on enempi läheisissä. Lapset elävät ja kokevat omalla tavallaan, eivät he välttämättä koe olevansa erityisiä, Simonen sanoo.
Palsinajärvi puolestaan nostaa esiin erityisten työllistymisen.
– Olisihan se tosi hieno nähdä, että Orivedelläkin erityisiä työllistettäisi vielä enemmän palkkatyöhön.
Erityisille yhdistyksen halutaan olevan yksi paikka muiden joukossa olla osallisena yhteiskunnassa.
– Erityinen saattaa kokea tosi syvästi kuuluvansa johonkin porukkaan. Yhdistys tarjoaa yhden paikan yhteisöllisyydelle, Palsinajärvi sanoo.
