Hirsilän kyläjuhlassa manattiin, muisteltiin, iloittiin ja käännettiin katseita tulevaan – ”Ihan outoa, että koulu lakkautetaan, mutta on kiva, kun saa sitten uudesta koulusta kavereita”

Reetta Fager ja Iiris Tenhola nautiskelivat hattaroista Hirsilän kyläjuhlassa sunnuntaina. Vaikka koulun lakkauttaminen tuntuukin kaveruksista haikealta, he odottavat jo innolla uusia kavereita tulevassa koulussaan Juupajoella. Kuva: Heli Rahkonen

– Nämä ovat varmasti isoimmat hattarat tänään! iloitsee Reetta Fager astellessaan ulos Hirsilän Harjulasta turkoosi hattarapilvi kädessään. Vieressä samanlaisen pallon kanssa kävelee Iiris Tenhola.

Hattaroiden äärellä Hirsilän kyläjuhlan yhteydessä kaksikko kertoo myös tuntemuksiaan koulun lakkauttamisesta.

Lue myös: Hirsilän koululle jätetään hyvästit kyläjuhlassa – vaikka tunnelmat ovat kylällä vaisut, ei sunnuntain juhlasta haluta surujuhlaa

Fager käy Hirsilän koulun neljättä luokkaa ja Tenhola kolmatta. Molemmat suuntaavat ensi lukuvuonna kouluun Juupajoelle.

– Ihan outoa, että koulu lakkautetaan, mutta on kiva, kun saa sitten uudesta koulusta kavereita ja pääsee näkemään muutakin koulua kuin tämän, Reetta Fager miettii.

Iiris Tenhola on samoilla linjoilla.

– Uudella luokallani on kivoja tyyppejä! Tämä selvisi, kun kävin siellä tutustumassa.

Asialla on kuitenkin myös kääntöpuolensa.

– Kaikki kaverit Hirsilästä eivät tule samaan kouluun, Tenhola surkuttelee.

– Ikävä tulee, Fager jatkaa.

Hirsilän koulusta Reetta Fageria ja Iiris Tenhola painavat mieleensä ennen kaikkea kaikki discot ja juhlat. Hirsilässä kaksikkoa on ilahduttanut erityisesti myös koulun pieni ja tiivis yhteisö.

– Tämä on niin pieni, Iiris Tenhola aloittaa.

– Ja kaikki tuntevat kaikki tyypit, Reetta Fager täydentää.

Kaikesta puhuttiin avoimesti

Hirsilän koulun yhteisöllisyydestä on nauttinut myös nyt jo yläkoulua käyvä Siiri Kantonen. Opettajista lämmöllä mieleen ovat jääneet erityisesti Minna ja Marja-Riitta.

– Hirsilän koulussa kaikki olivat yhdessä, tunsivat toisensa ja tulivat toimeen. Täällä puhuttiin avoimesti kaikesta, hän kiittelee.

Aluksi tieto koulun lakkauttamisesta tuntui Kantosesta surulliselta. Hän on kantanut huolta myös siitä, mitä koululle tapahtuu. Hän kertoo, että koulun pihalla hengataan usein kaveriporukalla.

Sittemmin Kantonen kertoo sisäistäneensä koulun loppumisen.

– Nyt kun porukka siirtyy kylälle aikaisemmin, voi olla helpompi sopeutua esimerkiksi yläkouluun, hän miettii.

Sirkustaiteilija Kalevi Montela opetti Sofia Räisäselle ja Siiri Kantoselle jongleeraamista palloilla. Kuva: Heli Rahkonen

Kaverit parasta

Ilmo Tenhola sen sijaan ei näe hyviä puolia koulun lakkauttamisessa.

– Ei sellaisia ole, hän sanoo.

Hänellä edessä olisi koulun vaihtaminen joka tapauksessa, sillä hän siirtyy syksyllä yläkouluun.

– Uusi koulu jännittää, pelottaakin, hän tunnustaa, mutta iloitsee, että tuntee jo ennestään joitakin oppilaita sieltä.

Parhaimmat muistot Hirsilässä liittyvät kavereihin.

– Kavereiden kanssa meillä on parhaimmat vitsit, hän heittää.

Parhaaksi ja myös ensimmäiseksi ystäväkseen hän nimeää Kantosen Siirin.

– Meillä synkkaa tosi hyvin. Ja meillä on yhteinen juttu, että mä olen lyhyt ja Siiri pitkä.

Ilmo Tenhola heitteli näyttävästi jonglöörikeppejä. Hän muisteli, että he tekivät joskus koulussakin sellaiset. Sirkustaiteilija Kalevi Montela hämmästeli hänen taitojaan, kuten myös muut taustalla seuraavat. Kuva: Heli Rahkonen

Jakaa kyläläisiä

Miska Puoskari kertoo hänkin viettäneensä parhaat vuotensa Hirsilän koulussa. Hän on itse jo siirtymässä yläkouluun, mutta koulun lakkauttaminen harmittaa erityisesti pikkusisarusten puolesta.

– Kaikki viisi sisaruksista minuun asti saivat käydä koulun täällä Hirsilässä. Kolme pienintä ei pääse täällä kouluun, hän harmittelee.

Puoskarista tuntuu, että koulun lakkauttaminen myös jakaa kyläläisiä.

– On se vähän jakanut porukkaa. Yksi pikkusisaruksistani on ainut koko luokasta, joka siirtyy Kultavuoreen. Onneksi hän on saanut jo uusia kavereita.

Juho Kälkäjä, Siiri Kantonen, Sofia Räisänen ja Miska Puoskari innostuivat Harjulan sohvalla muistelemaan muun muassa opettajiaan Hirsilän koulussa. Kuva: Heli Rahkonen

Arestia kellarissa

– Koska on ollut näin paljon autoja koululla, kuuluu Hirsilän koululla pidetyn kyläjuhlan tiimellyksessä.

Alkutapahtuman sateisesta säästä huolimatta väkeä oli kertynyt. Juhlan lomassa hammastakin purraan.

– Suututtaa tämä koulun lakkauttaminen, tuhahtaa eräs vieraista.

Sateen tauottua Harjulan pihalla päästään muun muassa testaamaan sumopainia.

Sumopainivaatteita ylleen ähkivät Roni Viljanen ja Roope Fager odottavat kesälomaa ristiriitaisissa tunnelmissa.

– On sellainen olo, että jee kesäloma, mutta ärsyttää, ettei tänne enää palata loman jälkeen, he pukevat tuntemuksensa sanoiksi.

Sydämiinsä kaksikko kuitenkin aikoo sulkea ainakin kaikki koulun yhteiset retket ja erityisesti luokkaretken Turkuun.

Roni Viljanen ja Roope Fager ottivat sumopainimatsin Harjulan kentällä. Kaksikko odottaa jo kovasti kesälomaa, mutta harmittelee, ettei vanhaan kouluun enää sen jälkeen ole paluuta. Kuva: Heli Rahkonen

Luokassa riitti kavereita

Nykyisten koululaisten lisäksi kyläjuhla oli kerännyt paikalle myös entisiä koululaisia. Tapio Estola kertoo Niemelän Kalevin soittaneen koko ikäluokan läpi kutsuakseen mukaan juhlallisuuksiin. Vieraita kuuluu tulleen aina Jyväskylää myöten.

– Kun vuonna 1954 aloitimme koulun, meidän luokalla oli 31 oppilasta. Suuri luokka tiesi paljon kavereita, parinsadan metrin päässä koulusta asunut Estola muistelee.

Kangasalta paikalle tullut Elli Kellberg, omaa sukua Nurminen, toteaa, että ennen vanhaan opettaja oli se, joka määräsi.

– Täällä saattoi joskus joutua kellariinkin arestiin, hän muistelee.

– En minä ole ollut, korostaa heti hymyssä suin Estolan ja Kellbergin seurana ollut Pertti Salminen, Kangasalta hänkin.

Suksilla kouluun

Kolmikko muistelee myös, kuinka harmoni tuotiin aina juhlia varten koululta Harjulaan. Mieliin on jäänyt myös kouluun tuleminen suksilla – ja se, kuinka luokkakaverin uudet sukset menivät heti poikki, eikä tämä meinannut uskaltaa kotiinkaan mennä tapahtuneen jälkeen.

Pertti Salminen pelkää, että koulun lakkauttaminen vaikuttaa koko kylään. Toisaalta hän ottaa esimerkiksi entisen Kautialan koulun, jossa koulun lakkauttamisen jälkeen on ollut esimerkiksi majoitus- ja ravintolatoimintaa.

Vaikkei hyviä asioita koulun lakkauttamisesta mieleen tulekaan, ymmärrystä sen sijaan jossain määrin.

– Tiedän työuraltani, kuinka paljon tällaisen ylläpito nielee varoja, Tapio Estola sanoo.

Pertti Salminen, Elli Kellberg ja Tapio Estola aloittivat koulutiensä Hirsilän koulussa vuonna 1954. Kyläjuhlapäivänä he pistäytyivät myös Harjulassa, jossa he muistelevat järjestetyn koulun juhlia. Kuva: Heli Rahkonen

Leave a Comment