Oriveden kansakoulu- ja kirjastolaitoksen 100-vuotisjuhlaa vietettiin sunnuntaina huhtikuun 23 päivänä. Juhlallisuudet alkoivat jumalanpalveluksella Oriveden kirkossa missä saarnasi lääninrovasti Jalmari Aarnio, liturgina oli vt. kappalainen Kaappo Björklund ja uruissa dir. cant. Juho Mustonen.
Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.
Jumalanpalveluksen jälkeen laskivat koulunjohtaja Hilkka Kitunen, v.t. kirjastonhoitaja Dagmar Mäntysaari, palopäällikkö Usko Palo ja lääninrovasti Jalmari Aarnio seppeleet menneitten sukupolvien muistokivelle ja sankarihaudalle.
Päiväjuhlaa vietettiin Keskuskoulussa. Nuoriso-orkesteri soitti aluksi op. Timo Liinamaan johdolla. Tervehdyspuheessaan kansalaiskoulunjohta Esko Hiukka mainitsi seuraavaa:
”Arvoisat kutsuvieraat, kunnioitettu juhlayleisö
Näin on varmaan monet kymmenet kerrat lausuttu tällä mäellä olleissa koulutiloissa juhlien aluksi. Nuo sanat ja juhlat ovat olleet tarpeen, sillä niillä on omalta osaltaan viety kansansivistystä eteenpäin.
Oriveden Kirkonkylän kansakoulu ja kirjasto ovat paljolti toimineet yhdessä toisiaan tukien ja auttaen. Tänään näiden yhteisessä 100-vuotisjuhlassa voi hyvin katsoa taaksepäin ja todeta, että on paljon tehty työtä ja saatu aikaan.
Me emme yksistään juhli sitä seikkaa, että koulu ja kirjasto täyttävät vuosia, sillä se on verrattain vähäpätöinen aihe, ikähän lisääntyy itsestään ja ilman ansiota. Se tarjoaa vain tilaisuuden juhlimiseen.
Oikeampaan osunee, jos sanon, että juhlimme yhteisiä koulu- ja työmuistoja, kuka oppilaana tai kirjaston käyttäjänä, kuka opettajana tai muuna työntekijänä. Näitä muistoja on jokaiselle ennättänyt kertyä runsaasti. Ne eivät tietenkään kaikille ole samoja, sillä sataan vuoteen mahtuu monenlaisia vuosikertoja. Kaikilla muistoilla on kuitenkin yhteinen nimittäjä: kansansivistys sen eri muodoissa.
Tällä juhlalla haluamme myös kunnioittaa menneitten sukupolvien työtä ja niitä saavutuksia, joista nykyisin saamme nauttia. Kokemus on osoittanut, ettei mitään ole saatu lahjaksi, vaan kaiken takana on ollut kansalaisten vapaa yhteisen hyvän harrastus. Näin on pystytty Orivedelläkin luomaan vahva perusta yleisen sivistyksellisen toiminnan laajentumiselle ja tehostumiselle.
Koska elämme voimakkaan kehityksen aikaa, emme voi tyytyväisinä jäädä ihastelemaan saavutettuja tuloksia, niin merkittäviä kuin ne ovatkin, vaan tavoitteet on suunnattava tulevaisuuteen, sillä muuten jäämme kehityksessä jälkeen. Uusiin tavoitteisiin ovat omalta osaltaan ohjaamassa ja vaikuttamassa säädetyt lait ja asetukset sekä viranomaisten antamat määräykset ja kehoitukset. Väheksyä ei kuitenkaan sovi yksityisten kuntalaisten aloitteita ja aktiivista toimintaa kehityksen eteenpäin viemiseksi.
Maamme kouluolot ovat suurten muutosten edessä. Muutos koskee kaikkea aina opetusohjelmista hallintoon saakka. Edessä olevia ja jo tapahtuvia uudistuksia on luonnehdittu suurimmiksi koululaitoksen historiassa sitten Cygnaeuksen ajan. Monien mielestä ne ovat ylitsepääsemättömiä ja kaikki perinteet murskaavia.
On kuitenkin muistettava, että uudistuksessa ovat mukana jo nyt koulussa olevat oppilaat ja opettajat. Ulkonaiset puitteet, rakennukset laitteineen ja välineineen, ovat kutakuinkin entiset, joten kaikki rakennetaan vanhalle ja koetulle perustalle, jonka juuret Orivedelläkin ovat satavuotisen koulukulttuurin vahvassa maaperässä. Näin ollen muutokset alussa ovat tuskin huomattavia, puhumattakaan siitä, että niillä olisi tarkoitus hävittää ne hyvät ja käyttökelpoiset menetelmät ja perinteet, jotka nyt ovat käytössä.
Kaikki se kehitys, mikä koulu- ja kirjastolaitosta on sadan vuoden aikana vienyt Orivedellä eteenpäin, tulee jatkumaan milloin rajuina sysäyksinä, kuten nyt on laita tai vakaan kehityksen seestymiskausina.
Varmaa kuitenkin on, että kaikki työ, joka on tehty ja vastedes tehdään koulun ja kirjaston hyväksi, vie kehitystä eteenpäin ja koituu oman kuntamme ja sen kautta isänmaamme hyväksi aina tulevia sukupolvia ajatellen.
Arvoisa juhlayleisö, juhlatoimikunnan puolesta minulla on kunnia lausua Teidät tervetulleiksi tähän yhteiseen 100-vuotisjuhlaamme.”
Kansalaiskoulun tyttöjen esitettyä tanhuja piti juhlaesitelmän osastopäällikkö, tohtori Veli Nurmi. Aluksi hän loi katsauksen koululaitoksemme alkuaikoihin. Vuonna 1872 maassamme oli 200 koulua, joissa n. 7 000 oppilasta ja kirjastoja n. 60-70. Orivedellä päästiin alkuun varhain, joskaan ei aivan ensimmäisinä.
Usein historia toistaa itseään. Kun vuonna 1870 luvalla oli vain yksi koulu pitäjässä, niin 1972 ollaan jälleen tulossa samaan yhteen kouluun useassa kunnassa ja koulu, tuo ainoa sijaitsee samalla paikalla kuin 100 v. sitten.
Samoin on oppilaitten pulpettien laita. Alussa oli nappulatuolit ja pöydät, välillä kiinteät kaksinistuttavat pulpetit, nyt jälleen erilliset tuolit ja pöydät.
Alkuaikojen tavoitteet kasvatustyössä olivat Snellmanin ja Cygnaeuksen antamia. Ensinmainitun aatteena oli itsensä määräämisen vapaus ja Cygnaeuksen tieteellinen valistus, puhdas siveellisyys ja taidollinen teollisuus. Vuosisadan vaihteessa tavoitteena oli monipuolisen harrastuksen ja lujan siveellisen luonteen aikaansaaminen. 50-luvulla tuli kuvaan sosiaalinen kasvatus ja yksilöllisen sivistyksen harrastus, joista varsinkin ensinmainittu tulevan peruskoulun myötä vahvistuu.
Kirjastolaitoksen alalla on maassamme vallinnut viime vuosina voimakas kehitys. Kotilainaus on 10 vuoden aikana noussut kolmesta seitsemään.Päätoimisia kirjastonhoitajia on nykyisin 400 ja kirjastoautoja 100. Kirjastojen palvelutaso on noussut ja se tarjoaa uusia toimintamuotoja. Maakuntakirjastoja on maassamme 8.
Koulujen ja kirjastojen tulisikin olla yhteistyössä keskenään, se on jopa välttämätöntä. Lopuksi puhuja sanoi, että tuleva peruskoulu ei kehity ilman varoja. On saatava oppikirjoja ja opetusmateriaalia ja kaikki tämä maksaa entistä enemmän. Tohtori Nurmi esitti myös opetusministeriön onnittelut juhliville laitoksille.
Suomen kunnallisliiton ansiomerkit jakoivat kunnanjohtaja Tapio Taivalaho ja koulunjohtaja Hilkka Kitunen. Kultaisen ansiomerkin yli 40 vuoden palveluksesta saivat opettajat Hilkka Laurila, Aarne Valkama ja Toini Paavola ja yli 30 vuoden palveluksesta opettajat Hellin Uusheimo, Anna Virtanen, Mikko Eerola, Sirkka Tuomola ja Irma Lamminen. Hopeinen ansiomerkki 20 vuoden palveluksesta keittäjä Anna Peltomaa.
Suomen Kirjastoseuran kultaisen ansiomerkin sai lääninrovasti Jalmari Aarnio ja hopeisen v.t. kirjastonhoitaja Dagmar Mäntysaari.
Väliajalla oli kahvitarjoilu.
Oppilasorkesterin ja kuoron esitysten jälkeen esitti historiikin opettaja K.R. Mäntysaari. Se on julkaistuna toisaalla lehdessämme.
Alaluokkien oppilaitten onnistuneesti esittämän kevätrapsodian jälkeen seurasi vapaa sana.
Sen aikana esittivät onnitteluja 100-vuotiaalle kansakoululle ja kirjastolle: Hämeen lääninhallitus, (koulutoimentarkastaja Tuomo Saurio) Oriveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Viskari ja kunnanjohtaja Tapio Taivalaho luovuttivat koululle ja kirjastolle Hilkka Laurilan öljyvärimaalaukset, Oriveden seurakunta (Aarnio – Y. Järvinen), Eräjärven ja Längelmäen kunnat (Kilkku), Juupajoen kunta (Ojala – Peltonen), Kangasalan kunta (Irmeli Holmberg – Honkala – Ritola), Oriveden Yhteiskoulu (Viherma -Virta), Suomen Kirjastoseura (Hilkka Kauppi – Irmeli Holmberg), Maakuntakirjasto ja Tampereen kaupunginkirjasto (Telemäki – Mäkelä), Osuusliike Kanta-Häme (Saarinen – Salminen).
Sähkein ja adressein muistivat Mäntän kirjastolautakunta, Kyllikki Kuusela, Ellen ja Armas Knuutila, Kaarina Ranta, Aune Launila, Ruoveden kunta, Oriveden seudun kansalaisopisto.
Päättäjäissanoissaan lääninrovasti Jalmari Aarnio esitti kiitokset onnittelijoille ja kaikille, jotka olivat tavalla tai toisella osallistuneet tämän arvokkaan juhlan onnistumiseen.
Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Hämäläisten lauluun.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 27.4.1972. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
