Oriveden yhteiskoulun hyvinvointipäivistä nousi myrsky vesilasissa. Nuorisovaltuuston hienosti eteenpäin työstämän tapahtuman idea oli lähtenyt nuorilta. Sosiaalisessa mediassa tapahtuman tarkoitus, tiedon jakaminen käännetiin negatiiviseksi, puurot ja vellit menivät sekaisin.
Nuorten ja kaikkien muidenkin asukkaiden osallistuminen oman elinpiirinsä ja Oriveden asioihin on arvokasta. Erilaisten ryhmien, yhdistysten ja järjestöjen kautta monenlaisten vähemmistöjen ja erilaisia elämänvaiheita elävien yksilöiden asioita voidaan nostaa esiin, kohentaa ja hoitaa.
Kukaan ei tiedä niin hyvin niitä tarpeita, joita lapsiperheillä on, kuin lapsiperheet itse. Kukaan ei tunne nuorten maailmaa niin hyvin, kuin nuoret tuntevat. Kukaan muu ei ymmärrä samalla tavalla eri sairauksien tai vammautumisen mukanaan tuomaa muutosta arkeen, kuin näitä asioita kokeva henkilö ja hänen lähipiirinsä.
Siksi tarvitsemme näiden moninaisten ryhmien ääntä ja asiantuntemusta kertomaan, millä tavalla tietoa ja tukea voidaan jakaa, järjestää ja välittää.
Eri elämänvaiheissa ihmisellä on erilaisia tarpeita, sopeutumisen sekä kasvamisen kohtia elämässään. Kehittymistä ja oppimista tapahtuu kehdosta hautaan. Se on jokaisen ihmisen rikkaus ja etuoikeus, joka tapahtuu, jos se halutaan ottaa käyttöön ja sille annetaan tilaa.
Se, että ottaa asioista selvää, auttaa poistamaan omia ennakkoluuloja ja pelkoja.
Seksuaalikasvatusta kasvatuksessa yleensä on nostettu tietoisemmin esiin 2000-luvulla, joten varsinkin vanhemmalle väestölle se saattaa olla käsitteenä hämärä.
Väestöliiton määritelmää mukaillen seksuaalikasvatus antaa ihmiselle tietoja ja taitoja, joiden kautta omia asenteitaan ja niiden kautta taas omia valintojaan oman seksuaalisuutensa kautta voi ymmärtää ja toteuttaa. Tieto ja ymmärrys omasta seksuaalisuudesta tukee ihmistä eri ikäisenä kokemaan itsensä arvokkaaksi ja suojelemaan itseään ja omia rajojaan.
Seksuaalikasvatusta toteutetaan tavoitteellisesti ja sensitiivisesti kaikessa ammatillisessa kasvatuksessa. Kuitenkin lapsi oppii asenteita ja käsityksiä seksuaalisuudesta ihan kaikessa kanssakäymisessä, erilaisissa ympäristöissä.
Kotona, kaveripiirissä ja mediassa seksuaalisuus näkyy koko ajan. Se, millaisen kuvan pojista ja tytöistä tai jonkin muun sukupuolisista yhteiskunta ja ympäristö lapselle antaa, jättää häneen jäljen.
Minkälaisena sosiaalinen media esittää tytön? Minkälaista mieskuvaa mainonta suosii? Naurattaako isää tai äitiä pikkupoika, joka leikkii nukeilla tai onko jollakin suvussa vieläkin vankkumaton mielipide siitä, että tietää parhaiten, kuinka muiden tulee olla ja miltä näyttää? Onko lastenohjelmissa sankareina myös tyttöjä?
Seksuaalikasvatuksessa otetaan huomioon lapsen ikä, ymmärrys ja kehitysvaihe. Lasta opetetaan kunnioittamaan toisten rajoja ja ymmärtämään itseään niin, että hänelle syntyy luottamus siihen, ettei hänessä omana ihanana itsenään ole mitään hävettävää.
Seksuaalikasvatuksen tulee aina olla asenteista riippumatonta ja tasapuolista. Lasten seksuaalikasvatus ei ohjaa lapsia seksuaaliseen kanssakäymiseen, sen aika on myöhemmin, kun lapsi kehittyy.
Seksuaalisuuteen liittyy vahvasti hyvän itsetunnon kehittyminen ja itsensä arvokkaana kokeminen. Se ja oikea tieto suojaa meistä jokaista haitallisilta asioilta, kuten hyväksikäytöltä.
Lapsen on hyvä tietää, mitä mikäkin sana tarkoittaa, että voi kertoa asioita tarvittaessa vanhemmilleen, jos kokee häirintää tai ahdistelua esimerkiksi netissä.
Aikuiset tarvitsevat myös tietoa seksuaalikasvatuksesta, koska jokainen aikuinen on omalta osaltaan seksuaalikasvattaja. On hyvä tietää, millä tavalla hyvää seksuaalikasvatusta voi toteuttaa. Vanhemmille sen näkisimme olevan varsin luonnollista, koska kaikki vanhemmat haluavat lapselleen hyvää ja tasapainoista tulevaisuutta.
Aikuisen seksuaalisuus ja sen ilmaisu on erilaista, kuin lapsella. Vammaisen aikuisen seksuaalisuus eroaa paljon juuri avioituneen nuorenparin seksuaalisuudesta. Nuoren ja vanhuksen samoin, vaikka molemmat sinkkuja olisivatkin.
Elämän edetessä ihmisen seksuaalisuus muuttaa muotoaan. Meillä jokaisella on siihen kuitenkin oikeus, samalla tavalla kuin meillä on vastuu huolehtia omasta ja toisten seksuaaliturvallisuudesta.
Sari Laurell (sd.)
lasten ja nuorten lautakunnan varajäsen
Ilkka Hjerppe (sd.)
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja
