Parannustyö kyllä sujuvoittaa liikennettä Tampereen ja Jyväskylän välillä, mutta vaikeuttaa liikennettä paikallisesti lähialueilla.
Vuodesta 2009 saakka suunnitelmissa on ollut eritasoliittymä myös Siitaman yhdystielle. Viimeisimmässä esityksessä se on poistettu. Mikähän on ollut syynä tähän näin yhtäkkiä?
Tuon risteyksen kautta on Destian tilastoiden mukaan liikennettä enemmän kuin Säynäjärven risteyksestä, jonne tulee eritasoristeys. Samaten myös paikalliselle bensiinijakelijalle (Orituvan ABC-asema) tehdään hieno oma eritasoliittymä, kun 2 000 ihmisen yhteys käytännössä lakaistaan pois.
Aseman omistajalla, osuuskaupalla, on tietysti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kuin pienillä yksityisillä.
Siitaman yhdystie on ainoa järkevä reitti 2 000 asukkaalle/loma-asukkaalle Siitaman, Naappilan ja Suomaseman alueelta Tampereelle.
Yhdystie on elintärkeä alueen asukkaille ja yrityksille (metalli-, rakennus- ja puualalla). Alueella on myös kirjanpitotoimistojakin ja vapaa-ajanpalveluja eli elinkeinoja on enemmän kuin puhdas maatalous.
Eli alueen pitäisi olla näin Tampereen läheisyydessä kukoistavaa seutua, mutta tieolot eivät sitä tue.
Destia on suunnitellut lähimpiin eritasoristeyksiin ”maantien tasoisen yhdystien”, vastaavan kuin Siitaman yhdystie. Se tehdään hyödyntäen vanhoja metsäautotielinjoja ja muita tielinjoja.
Ainakin yhdystie on erittäin huono ja nyt samantasoista maantietä tulisi nyt yhteensä noin kahdeksan kilometriä. Linjauksista päätellen vielä huonompia. Tämän vuoksi tämä ratkaisu on sama kuin ei lainkaan yhteyttä.
Täällä asuvan silmissä tämä vaikuttaa siltä, että Destia vain suunnittelee itselleen erittäin kannattavia pätkiä sorateitä, joiden hoidosta laskuttamalla ja hoitamatta jättämällä tekee hyvää tulosta.
Moni alueella asuva toivoo, että valtion uudet budjettileikkaukset siirtäisivät tätä projektia pitkälle eteenpäin. Sen jälkeen edellä mainittuihin seikkoihin perustuen asia voi olla hallinto-oikeuksissa pitkään johtuen asiassa ilmenevästä eriarvoisuudesta.
Mitä asiassa voitaisiin tehdä?
Jos Siitaman yhdystielle ei saada risteystä, asiaa voisi helpottaa, jos edes teille mahdollisiin eritasoristeyksiin etelään ja pohjoiseen tehtäisi kunnollinen asfalttipäällyste. Tämän kustannus osana Käpykangas-Orivesi parannustyöprojektia olisi ehkä 1–2 prosenttia kokonaisuudesta. Tämä mahdollistaisi myös polkupyöräilyä alueella.
Ehkä Oriveden kaupunkikin voisi tehdä asian hyväksi vähän enemmän kuin mitä on tehnyt. Keskustassakin käytetään miljoonia kivoihin kävely- ja pyöräilyreitteihin.
Tosin joku sanoi, että tämäkin tiehaitta sopii hyvin kaupungin strategiaan tyhjentää haja-asutusalueet asukkaista tuulienergiapuistojen tieltä. Koulut lopetetaan, tieavustuksia on pienennetty ja nyt tämäkin tieheikennys.
Toivon, että tässä asiassa Oriveden kaupunki osoittaa tuon strategiaväitteen vääräksi.
Jukka Hossi
