Vuonna 2021 Isojärven käyntimäärä oli 30 200 eli lähes kolminkertainen vuoteen 2011 verrattuna. Suurin osa kävijöistä oli kotimaisia matkailijoita. Kävijöistä 65 prosenttia oli käymässä Isojärvellä ensimmäistä kertaa. Kävijöille oli tärkeää luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Tiedot käyvät ilmi juuri julkaistusta, viime vuonna toteutetusta Isojärven kansallispuiston kävijätutkimuksesta.
Metsähallitus kertoo tiedotteessaan, että Isojärven kansallispuistoon saavuttiin useimmiten pienissä, 2–5 hengen seurueissa. Seurue koostui yleensä oman perheen jäsenistä, ystävistä tai seurustelukumppaneista.
Ensikertalaisten osuus oli kasvanut 16 prosenttiyksikköä vuoteen 2011 verrattuna. Myös kotimaisten matkailijoiden osuus oli kasvanut. Kävijöiden yleisimmät kotikunnat olivat Tampere, Jyväskylä ja Helsinki.
Vastaajista suurimmalle osalle (71 %) puisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde. Noin joka viidennelle Isojärvi oli yksi matkan suunnitelluista kohteista. Tällöin muita käyntikohteita olivat useimmiten muut kansallispuistot, mökki, Tampere tai Himos. Ennalta suunnittelematta puistoon poikkesi 7 prosenttia kävijöistä.
Isojärven kansallispuisto on suosittu yhden yön retkikohde
Isojärven kansallispuiston kävijöistä 55 prosenttia vieraili puistossa päiväseltään viipyen keskimäärin 3,7 tuntia. Puistossa kävijöistä yöpyjiä oli 45 prosenttia ja heidän keskimääräinen viipymänsä 1,4 vuorokautta.
Yöpyjien osuus oli hieman kasvanut. Suurin osa oli majoittunut omassa majoitteessa, kuten teltassa (71 %). Toiseksi suosituin majoittumistapa oli asuntoauto tai -vaunu (18 %).
– Suosituimmat aktiviteetit olivat kävely, luonnosta nauttiminen ja retkeily. Harrastuksista eniten suosiota oli kasvattanut uinti, retkeily, telttailu tai muu leiriytyminen sekä pyöräily tai maastopyöräily. Vastaavasti lintujen tarkkailun ja marjastuksen suosio oli hiipunut. Tärkeimmäksi aktiviteetiksi nostettiin useimmiten luonnosta nauttiminen, toiseksi useimmin retkeily, erikoissuunnittelija Maija Mikkola Metsähallituksesta kertoo tiedotteessa.
Puistossa kävijöiden rahankäyttö lisääntyi
Kansallispuiston kävijät kuluttivat käynnillään kansallispuistossa ja sen lähialueella Kuhmoisissa ja Jämsässä rahaa keskimäärin 25 euroa. Keskimääräinen rahankäyttö oli kasvanut 8 eurolla käyntikertaa kohti vuoteen 2011 verrattuna.
Vuoteen 2011 verrattuna rahankäytön paikallistulovaikutukset lähes viisinkertaistuivat: viime vuonna ne olivat 615 000 euroa ja viisi henkilötyövuotta.
Kokonaistulovaikutukset olivat 355 000 euroa ja kolme henkilötyövuotta niiden kävijöiden osalta, joille Isojärven kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde. Kansallispuiston paikallistaloudellisten vaikutusten voidaan katsoa olevan vähintään tämän suuruiset.
Rahaa käytettiin eniten ruoka- ja muihin vähittäiskauppaostoksiin ja huoltamo-ostoksiin. Rahankäytöstä syntyneistä tulovaikutuksista suurin osa syntyi kuitenkin majoittumisesta sekä kahvila- ja ravintolapalveluista.
Kansallispuiston palveluihin oltiin pääosin tyytyväisiä
Kansallispuiston kävijät olivat varsin tyytyväisiä puiston palveluiden laatuun ja määrään. Tyytyväisiä oltiin erityisesti pysäköintipaikkoihin, yleiseen siisteyteen, tulentekopaikkoihin ja laavuihin, yleiseen turvallisuuteen, polkuviitoituksiin sekä yrittäjän ylläpitämiin Heretyn kämppäkahvilan palveluihin.
Eniten tyytymättömyyttä herätti Kylämäntien huono kunto. Kehittämisehdotuksissa puistoon toivottiin muun muassa toista vesipistettä, uimalaitureita ja lisää telttapaikkoja.
