35 vuoteen on mahtunut neljä historiikkia, kymmeniä aurausviittatalkoita ja lukemattomia kilpailujärjestelyjä – Kalle Uotila jätti seuran puheenjohtajuuden, muttei urheilukenttiä

Kalle Uotilalla on työhuoneessaan perusteelliset lehtileike- ja valokuvakirjat sekä Oriveden Ponnistuksen vaiheista että omista urheilusuorituksistaan. Kuvat: Heli Rahkonen

Oriveden Ponnistuksen pitkäaikainen puheenjohtaja Kalle Uotila on ollut urheilumiehiä pikkupojasta lähtien. Yleisurheilussa hän kilpaili kymmenenvuotiaasta, hiihtokilpailuista näyttää olevan omissa päiväkirjamerkinnöissä tuloksia tätäkin ennen.

– Kun olin 15-vuotias, seuran silloinen puheenjohtaja Matti Seppälä ehdotti, voisinko mennä viemään urheilijat piirinmestaruuskisoihin Pyynikin urheilukentälle. Lupasin viedä muutaman urheilijan kanssani sinne, ja niin me lähdimme kilpailemaan ainakin Pohjalan Eskon ja Heinisuon Joukon kanssa. Minä heitin moukaria.

Tuota kokemusta Kalle Uotila pitää jälkeenpäin yhtenä merkittävimmistä sysäyksistä yleisurheilun pariin. Yhtenä isona tekijänä taustalla vaikutti myös Martti Lappi.

Vain yhden kesän tämän jälkeen Uotila on ollut sivussa yleisurheilutouhuista. Veri on vetänyt urheilukentille myös kannustamaan muita.

– Olen saanut monen nuoren innostumaan urheilusta. Kannustajan roolissa nuorta urheilijaa ei missään nimessä saa mollata, vaan ohjata, kannustaa ja selvittää nuorelle tämän mahdollisuuksia. Toistojen merkitystä on tärkeä korostaa, sillä ei kukaan ensimmäisen harjoituskerran jälkeen tule mestariksi.

Yleisseura tarvitsee monen lajin tuntijaa

Oriveden Ponnistuksen puheenjohtaja Kalle Uotilasta tuli vuonna 1987.

Lue myös: Valta vaihtuu Oriveden Ponnistuksessa 35 vuoden jälkeen – puheenjohtajan nuija siirtyy isoveljeltä pikkuveljelle

Itselle rakkaan seuran puheenjohtajuus on ollut aitiopaikka urheilumaailmaan. Yleisseurassa puheenjohtajan täytyy Uotilan mielestä ollakin sellainen, joka ymmärtää itse mahdollisimman monia lajeja. Tällöin hommasta tulee tasapuolista.

Puheenjohtajuusvuosinaan Uotila on ollut urheilun saralla monessa mukana.

– Vuonna 2013 Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla osallistuin ennen naisten kisaa tulosveikkaukseen tuloksella 59,32. Kilpailun voittaja Sri Lankan Nadessa Lakmalih heitti toisella heitollaan tuloksen 59,32. Neljä kierrosta piti jännittää, heittääkö kukaan pidemmälle, mutta ei heittänyt. Tero Pitkämäki ojensi minulle palkinnoksi kamerakännykän, Uotila muistelee.

Kansainvälisiä kisoja myös OrPo on järjestänyt kotikentällään Suojalla. Seuraotteluita järjestettiin vuosikymmenet.

–Ne ovat olleet huippujuttuja, kun mukana on ollut olympiavoittajien kaltaisia tähtiä. Muun muassa Lasse Virén ja Tiina Lillak ovat kisailleet Suojalla.

Suojan kenttä on yleisurheilujaoston puheenjohtajanakin toimineen Uotilan mielestä palvellut urheilijoita hyvin. Uotila muistaa hyvin kilpailun, jossa keihäs lensi koko kentän poikki juoksuratojen yli aina yhteen koivuun asti.

Ja pikajuoksija Tommi Hartoselle Uotila muistaa levittäneensä mattoa juoksusuoran jatkoksi pitkälle kohti Keskustietä. Pienen kentän tunnelma on tuntunut intiimimmältä kuin suuremman stadionin.

– OrPo on seurana osallistunut Suojan kentän kehittämiseen nykyiselleen. Aikanaan seura käynnisti nykyisen huoltorakennuksen rakentamisen. Kaupunki tuli mukaan ylläpitoon ja kustannuksiin vasta myöhemmin.

Lajivalikoima pysynyt samana

Lajivalikoima Oriveden Ponnistuksessa on pysynyt Uotilan puheenjohtajuuskaudella kutakuinkin samana. Lentopallon, yleisurheilun, hiihdon ja suunnistuksen rinnalle palasi muutama vuosi takaperin voimistelu.

Lentopallon kultakausi oli 1990-luvun lopulla. OrPo voitti Suomen Cupit vuosina 1996 ja 1997. Seurahistorian ensimmäinen ja toistaiseksi ainut SM-kulta tuli vuonna 1997.

– Tuolloin oli päällä valtaisa lentopallobuumi, joka vaikutti harrastajamääriinkin. Erityisesti nuoria tyttöjä tuli lisää.

Pojille on tälläkin hetkellä juniorijoukkueita, sen sijaan miespalloilijat Uotilan mukaan kaikkosivat, kun OrPo putosi kakkossarjaan.

Lentopallon junioritoiminta on Uotilan mukaan vuosien saatossa ollut valtaisaa. Uotila on itsekin ollut valmentamassa juniorilentopalloilijoita.

– OrPo on ollut aina mukana lentopallon jokavuotisessa suurturnauksessa Power Cupissa. Vain kaksi muuta seuraa on ollut aina mukana, Uotila kehaisee.

Hän kiittelee myös Oriveden lentopallolukion toimintaa.

– Se on tärkeä Oriveden kaupungille myös taloudellisesti.

Hiihdossa Uotilaa ilahduttaa hyvä menestys. Nuoret ovat napsineet mitaleita SM-viesteistä, ja maakuntaviestissäkin on pärjätty, vaikkei tällä hetkellä OrPolla aikuisia aktiivihiihtäjiä ole montaakaan.

Suunnistuksessa OrPo on Uotilan mukaan järjestänyt onnistuneesti hyviä kilpailuja.

– OrPo on järjestänyt Orivedellä esimerkiksi useita suunnistuksen SM-kisoja, viimeisimpänä pitkien matkojen SM-kisat edelliskesänä.

Temmeltämisen puute näkyy

Lasten yleiskunnon huonontumisesta Kalle Uotila on huolissaan.

– Muutos on selkeä, ja tämän huomaa ihan jo urheilukentilläkin.

Uotila uskoo, että yksi iso syy tähän on lasten vapaaehtoisen temmeltämisen puute kotioloissa.

– Kun katsellaan vain televisiota ja kännykkää, niin ei tätä tarvitse ihmetellä. Kännykkä pitäisi laittaa pannaan myös treeneissä ja keskittyä suoritukseen.

Uotila muistelee kaiholla myös Sisulisien osallistujamääriä esimerkiksi 1990-luvulla, saati 1970-luvulla, jolloin viikoittaiset yleisurheilukilpailut Orivedellä alkoivat. Yhden kesän kilpailijakeskiarvo on 132.

– On masentava seurata, ettei läheskään kaikissa ikäluokissa enää ole osallistujia lainkaan. Ennen saattoi olla kymmenenkin samassa sarjassa. Tähän toki vaikuttaa myös väestöpohjan muutos ja lasten määrän väheneminen sekä lajitarjonnan lisääntyminen. Orivedellä tekonurmi on vähentänyt yleisurheilun harrastajia. Lisäksi suuremmat seurat vetävät kehittyviä urheilijoita isompiin kaupunkeihin.

Tuttua ääntä kuullaan jatkossakin

Vuosien varrella Uotila on myös nähnyt ison muutoksen talkootyössä. Edelleen sitä tehdään, mutta ei samassa mittakaavassa kuin vaikkapa puheenjohtajuusuran alkupuoliskolla.

– Yleisurheilujaosto teki isot määrät aurausviittoja vuosikymmenet, ja talkoisiin sai sentään joskus 20 henkeäkin karsimaan pihkaisia kuusenhakoja ja vielä pystyttämäänkin näitä. Aika ruljanssi, mutta rahaahan siitä saatiin.

Yhtenä tuoreimmista talkoista seura uudisti Suojan kentän moukarihäkin.

Uotilaa mietityttääkin nyt, miten suurten ikäluokkien panostus urheiluelämän pyörittämisessä saa jatkoa.

– Tämä on iso asia, sillä suuret ikäluokat poistuvat ikääntyessään vahvuudesta.

Terveyssyiden takia Uotila, 75, päätti nyt itsekin jättäytyä puheenjohtajan paikalta. Seuran hyväksi tehty työ on napannut ison osan vapaa-ajasta. Hän kertoo esimerkin ajalta, jolloin oli vielä työelämässä Hämeen Sähköllä.

– Työpäivä kun loppui neljältä, sitten kiireesti kauppaan ennen tiistaisia harjoituksia tai torstaisia Sisulisiä. Kilpailut saattoivat kestää puoli kymmeneenkin illalla. Kirjasin tulokset aina heti puhtaaksi, joten tässä meni helpostikin puoleen yöhön.

Uotilan tuttua ääntä kuullaan jatkossakin urheilukenttien laidalla, vaikka hän puheenjohtajan paikalta väistyikin.

– Moni on jo epäillytkin, etten osaa laakereillani levätä.

Kotitalonsa alakerrassa Kalle Uotilalla on seuran arkisto pokaaleineen. Aiemmin ne olivat Suojalla näyttämön takana. Historiikkeja Kalle Uotila on puheenjohtajuusvuosinaan koonnut neljä.

Leave a Comment