Kahden perutun vuoden jälkeen päästiin vihdoin lauantaina Oriveden jäähallin kulmilla kokemaan liikunnan iloa villasukissa. Puitteet olivat kunnossa, lämpömittari oikeissa lukemissa ja luonto antoi parastaan.
Osallistujiakin kertyi lopulta noin 180, mikä epäselvissä ja vähän väliä muuttuvissa koronaoloissa oli kelpo saavutus. Aika pienellä porukalla myös järjestelyt hoidettiin kunnialla. Huomiota herätti kuitenkin, että valtaosa kisailijoista oli muualta, jopa hyvinkin kaukaa tulleita. Paikalliset enimmäkseen loistivat poissaolollaan. Mikä mättää?
Koronaoloissa joukkueiden haastaminen on toki vaikeaa, ja tapahtuma saattoi jäädä myös hiukan vaalien jalkoihin. Mutta jos ”omien” joukkueiden määrä on laskettavissa yhden käden sormin, onhan se hämmentävää. Joukkuekisassa kun ei tarvitse edes olla hirmuisen kovakuntoinen viestinviejä jaksaakseen pinkaista kertaalleen tai kahdesti jäähallin ympäri.
Iloinen mieli ja riehakas yhteishenki säteilivät joukkueista kauas, ja kellon kanssa kilpaa juosseetkin saivat mitä hakivat. Eiköhän siis päätetä jo hyvissä ajoin ensi vuotta ajatellen, että me kanssa! Villasukkaviesti on mainio tapa nostaa me-henkeä ja nauttia yhdessäolosta perheen, työkavereiden tai muun porukan kesken, joten laitetaan Oriveden lippu reippaasti liehumaan ja houkutellaan väkeä naapureistakin.
