Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki.
Tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.
Tavoitteena on perus- ja erityistason palvelujen entistä parempi yhteentoimivuus, samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja pelastustoimen palveluiden saumattomuus.
Hyvinvointialueen järjestämiä julkisia palveluja ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut. Näiden kaikkien palveluiden järjestämiseen ja kustannuksiin tuo oman lisänsä korona.
Edellä kerrotuista palveluista, niiden saatavuudesta ja koronan tuomista haasteista ja lisäkustannuksista on ollut paljon kirjoituksia lehtien mielipidesivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Pelastustoimesta ja ensihoidosta ei ole kirjoitettu, eikä puolueiden aluevaaliohjelmissa huomioitu.
Pelastustoimi- ja ensihoito on ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittinen toimija, jonka toimintavalmiudesta on huolehdittava. Pelastustoimen ydintehtävänä on ennakoida ja hallita riskejä sekä turvata ihmishenkiä ja omaisuutta. Pelastustoimen palveluihin ja palvelutasoon vaikuttavat ratkaisut tehdään aluevaltuustoissa.
Pelastus- ja ensihoidon toimintaedellytykset on turvattava kaikilla alueilla. Se edellyttää , että pelastustoimessa tunnistettu 81 miljoonan euron rahoitusvaje paikataan. Riittävät pelastustoimen pelastustoimen resurssit ovat uusien hyvinvointialueiden turvallisuuden tae.
Osaavat ammattilaiset ovat turvallisuuden perusta. Arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan noin 2 500 uutta pelastajaa. Siksi henkilöstövajeeseen on puututtava nyt. Alan veto- ja pitovoimaa on parannettava. Tärkeä asia on myös turvata sopimuspalokuntalaisten toimintaedellytykset ja resurssit.
Ammattilaisten palkkojen rakenteelliset epäkohdat on korjattava. Pelastusalojen ammattilaisten palkkausta on kehitettävä ja pidettävä huolta sen kilpailukykyisyydestä. Henkilöstöllä on myös oltava riittävät vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja työolosuhteisiin. Työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista on pidettävä huolta.
Yhdenvertaiset pelastus- ja ensihoitopalvelut on turvattava koko maassa. Paloautot ja ambulanssit on pidettävä lähellä ihmisiä, koska hädän hetkellä nopea apu on elintärkeää sekä kasvukeskuksissa että harvaan asutuilla alueilla.
Pelastustoimen ja ensihoidon synergiaetu on turvattava osana pelastustoimen palveluja. Pelastuslaitosten on voitava jatkossakin tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Henkilöstön asema on turvattava muutoksessa.
Pelastuslaitoksen organisaatiomallin tulee perustua pelastustoimen tarpeisiin. Organisaatiomallista päätettäessä on otettava huomioon, että pelastustoimi on lähipalvelujen lisäksi valtakunnallinen organisaatio. Pelastuslaitosten on oltava johdettavissa valtakunnallisesti ja niiden on kyettävä toimimaan yhteistyössä keskenään sekä muiden pelastustoimen tehtäviin osallistuvien viranomaisten kanssa kaikissa turvallisuustilanteissa.
Tämä edellyttää riittävän yhdenmukaisia toimintamalleja ja palveluita koko maassa. Pelastustoimessa on myös merkittäviä menopaineita tuleville vuosille, palvelutasopuutteiden korjaaminen, varallaolojärjestelmän muutos, paloasemarakennusten korjausvelka, ICT-järjestelmämuutokset sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan rahoitusvajeesta.
Turvallisuus on kansalaisten perusoikeus.
Jarkko Lahtinen (kesk.)
aluevaaliehdokas, palomies, ensihoitaja
