Pirkanmaan Jätehuolto oy rakentaa Orivedelle uuden jäteaseman mahdollisesti jo vuonna 2022. Lajittelun koko ajan lisäännyttyä nykyinen Lenkkitien jäteasema on käynyt ahtaaksi. Tilanahtautta on lisännyt se, että kaikki mahdollinen lajitellaan nykyisin erikseen. Valikoima laajeni keväällä, jolloin jäteasema alkaa ottaa vastaan jätteisiin meneviä vaatteita ja tekstiilejä.
– Kun jäteasemia aikoinaan perustettiin, ihmiset ajattelivat niiden olevan lähinnä kaatopaikkojen jatkeita. Nykyisin ne ovat lajitteluasemia, joissa ihmiset asioivat hyvin erikokoisilla ajoneuvoilla. Väljempi alue tekee lajittelusta sujuvampaa, ja paikka on turvallinen jätteiden tuojillekin, Timo Varsala Pirkanmaan Jätehuollosta totesi.
Oriveden elinvoimajohtaja, viime kuukaudet Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajan sijaisuutta hoitanut Pirkko Lindström valittiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen hallintopäälliköksi 1. huhtikuuta alkaen.
Hän siirtyi töihin Tampereelle, Wivi Lönnin suunnittelemalle keskuspaloasemalle Mäntän kestoltaan sovitun sijaisuuden päättyessä maaliskuun lopussa. Asuinpaikka pysyy kuitenkin edelleen Länkipohjassa. Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajan viransijaisuutta Lindström hoiti tehtävään kutsuttuna elokuulta 2020.
Paikka tuli häntä vastaan aivan sattumalta LinkedInissä. Aktiivinen haku ei Lindströmin mukaan kuitenkaan ollut päällä, vaan tarkoitus oli palata takaisin Orivedelle.
Lue lisää: Waltteri Martelin muutti ensin Orivedelle, sai sitten kaupungilta toiveiden työpaikan
Lue lisää: Orivesiläishakijoista toinen eteni Ruovedellä soveltuvuusarvioon – toinen tuli valituksi jo Sysmään
Lue lisää: Oriveden tekninen johtaja vaihtuu – Antti Jortikka on irtisanoutunut tehtävästään
Lue lisää: Matti Vesava valittiin Oriveden tekniseksi johtajaksi
Metsäautoteille lumilingolla avattu neljän kilometrin baana houkutteli kävelijöitä ja koirien kanssa lenkkeileviä ihmisiä Korkeakoskella.
– Paikalliset koiranomistajat pyysivät, että ajaisimme moottorikelkoilla metsään reitin, jota pitkin he pääsisivät kulkemaan. Tuumin, että eiköhän kuitenkin tehdä kunnollinen kulkuväylä traktorilla ja lumilingolla, niin on paljon sujuvampaa mennä, koneyrittäjä Janne Salomaa kertoi avatessaan uraa viimeisimpien sateiden jäljiltä.
Kyselyt tulivat Salomaalle, koska hän vastaa Juupajoen kunnan ylläpitämien hiihtolatujen kunnossapidosta. Kävelybaana sijoittuu Käpylän viiden kilometrin tasamaaladun maastoon, Käpylän asuinalueen ja Asemantien välille.
Lue lisää: ”Ehdottoman hyvä juttu tämä on, ja tänne tulee kyllä väkeä kauempaakin”
Länkipohjan kyläyhdistyksen puolitoistavuotinen hanke frisbeegolfradan rakentamiseksi valmistui. Avajaisia juhlistettiin useamman kymmenen kyläläisen voimin heinäkuun lopulla. Kymmenväyläinen rata on rakennettu urheilukenttää ympäröivään maastoon. Kierrosten luontevana lähtöpisteenä toimii jäähallin parkkipaikka.
Kylätoimikunnan puheenjohtaja Ville Erkkilä tiivisti ajatuksensa muutamaan sanaan.
– Olemme saaneet talkooapua työvoimana ja työkonetunteina. Yhdistykset ja pankit ovat auttaneet, kaupunki ja Jyki ovat olleet kannustamassa. Ilman kaikkien tukea tätä rataa ei olisi saatu aikaan.
Villasukkapääkaupungiksi tammikuussa julistautunut Orivesi sai paljon myönteistä huomiota kotimaassa ja herätti kiinnostusta ulkomaita myöten.
Hankekoordinaattori Ulpu Aho iloitsi siitä, että orivesiläiset ovat ottaneet laajalla rintamalla villasukkateeman omakseen. Muun muassa kouluilla ja varhaiskasvatuksessa on ideoitu erilaisia villasukkaleikkejä, piirretty villasukka-aiheisia sarjakuvia ja heilutettu puikkoja ahkerasti. Jääkiekkojunnut ottivat villasukkajuoksun treeniohjelmaansa ja myös monet kolmannen sektorin toimijat innostuivat asiasta.
Toukokuun loppupuolella pidetty sukkalopputarkastus paljasti, että ihan jokaiselle ei kolme kuukautta ollut riittänyt sukkaparin neulomiseen.
– Mielelläni otin tämän haasteen vastaan, mutta en minä tästä missään vaiheessa oikein nauttinut. Olen vuosia sitten neulonut sen ensimmäisen sukan ja nyt olen todennäköisesti neulonut myös sen viimeisen, Marjo Liukkonen naurahti.
– Mutta kyllä minä sen lupaan, että tämän toisenkin sukan vielä loppuun asti teen.
Oriveden kaupunki päätti testata messunäkyvyyttä villasukkakärjellä mieluummin Kädentaidot-messuilla kuin keväisillä matkailun yleismessuilla. Ainakin elinvoimakoordinaattori Irene Suhonen oli tyytyväinen kokeilun tuloksiin.
– Villasukkapääkaupunki oli monelle entuudestaan tuttu käsite, ja nyt yhä useammalle. Täällä on ollut ohikulkijoita helpompi saada pysähtymään kuin matkailun yleismessuilla, joilla on kuntien ja kaupunkien osastoja vieri vieressä.
Lue lisää: Villasukkapääkaupunki otollisella maaperällä – kädentaitomessuilla helpompi pysäyttää ohikulkijoita kuin matkailumessuilla
Jämsän kaupunki tiedotti helmikuussa, että Länkipohjan vedessä ei enää ole enterokokkeja ja toinen kaivo on otettu käyttöön. Asukkaat ovat olleet hämmentyneitä, miksi heille ei ole kerrottu bakteereista, mutta niiden häviäminen vedestä informoidaan. Bakteerit, joista kerrottiin, olivat vesilaitoksen mukaan aiemmista hajuhaitoista irrallinen, erillinen ilmiö, ja ne oli alkuvuoden aikana saatu poistettua.
– Verkostovedessä ei koko aikana ole ollutkaan bakteereja, vain kaivojen raakavedessä. UV-käsittely tappaa ne, siksi tästä ei ole tiedotettu, vaan omin toimin on tartuttu tilanteeseen. Kun niin sanotun kakkoskaivon vedessä havaittiin enterokokkibakteereja, otettiin molemmat Kauppilantien vedenottamon kaivot eli ykkönen ja kakkonen pois käytöstä, puhdistettiin ja desinfioitiin ne. Kakkoskaivo onkin siitä lähtien ollut puhdas, ja tänään saatoimme lopettaa vedenajon, kertoi verkostomestari Teijo Kilpinen Jämsän Vesi liikelaitokselta.
Raakaveden bakteereista ei Kilpisen mukaan vesilaitoksella katsottu tarpeelliseksi tiedottaa, koska vedenottamolta lähtevä vesi oli ollut koko ajan puhdasta ja normit täyttävää.
Kun enterokokkibakteerit havaittiin säännöllisessä seurannassa raakavedestä ja kaivot päätettiin puhdistaa, Länkipohjaan ajettiin säiliöautolla Jämsän verkostovettä. Tätä tehtiin 30. joulukuuta alkaen. Keskiviikkona 24. helmikuuta siirryttiin käyttämään paikallista, oman vedenottamon vettä.
Rokotuksia vietiin eteenpäin pitkin vuotta. Orivedellä ja Tampereella yli 60-vuotiaiden sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin 1 tai 2 kuuluvien toisen ja kolmannen koronarokotuksen annosväliä lasketaan 3–4 kuukauteen, tiedotti Tampereen kaupunki joulukuussa. Aiemmin toisen ja kolmannen rokotuksen välin piti olla kuusi kuukautta. Syynä muutokseen on koronan omikron-variantin nopea leviäminen. THL tiedotti muutoksesta viime viikolla.
Tampereen kaupunki myös tiedotti, että rokotusaikoja tulee koko ajan lisää varattavaksi. Lisäksi Tampereen terveysasemilla järjestetään rokotusiltoja kello 16-18, joissa rokotteen saa ilman ajanvarausta. Niissä myös orivesiläiset voivat käydä ottamassa rokotuksen. Myös Oriveden terveyskeskukseen on lisätty rokotusaikoja, ajan voi varata verkossa, kerrottiin tuoreimmassa koronarokotuksia käsitelleessä jutussa jouluviikolla.
Matkailuyrittäjien näkymät kevättä kohti olivat maaliskuussa edelleen varsin sumeat, kun ei poikkeustilan kestosta ollut varmuutta.
Vesa Kuivanen Einon Pirtiltä Eräjärveltä kertoi, että juhlat ovat täysin stopissa. Ensimmäiset tilaukset ovat jonnekin kesälle. Viimeksi Einon Pirtillä juhlittiin häitä marraskuun alussa ja toiset pidettiin perhepiirissä uutena vuonna.
– Marras- ja joulukuu olivat ihan täyteen varattuja, mutta kaikki tilaisuudet siirtyivät. Nyt kesäkuukin tyhjenee varauksista kovaa vauhtia. Joillakin on käsillä jo kolmas siirto, Kuivanen tiesi.
Lue lisää: Joillakin asiakkailla edessä jo kolmas juhlien siirto, kesäksi yrittäjillä varovaisia odotuksia
Pop up -rokotus marraskuussa Orivedellä yllätti rokottajat suosiollaan. Koronapiikin haluavia tuli S-marketille nelinkertainen määrä edelliskertaan verrattuna.
Tuon kysyntäpiikin jälkeen jouduttiin Orivedellä taas tarjoamaan eioota rokotusta toivoville, sillä henkilökuntaa ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi. Apuun huudeltiin myös eläkeityneitä hoitajia ja alaa vaihtaneita.
Lehden toimipiste on huhtikuun alusta lähtien sijainnut Oriveden keskustassa Säästöpankin talon toisessa kerroksessa. Sijainti Oriveden keskustassa palvelee paremmin niin lehden asiakkaita kuin toimitusta. Koronatilanteen vuoksi lehden asiakaspalvelu on kuitenkin toistaiseksi suljettu. Vierailun sijaan yhteyttä kannattaakin ottaa puhelimitse tai sähköpostitse.
Oriveden keskustaan lehti muutti Lehdistön alueelta, missä Oriveden Sanomat ja Oriveden Kirjapaino ovat toimineet yhteisissä, vuonna 1985 Lehmilaidantien varrelle valmistuneissa tiloissa. Tätä ennen lehden ja painon toimitilat olivat olleet Oriveden keskustassa. Kirjapainon toimintaa jatkaa Oridea Oy, joka myös löysi uudet toimitilat keskustasta, Hautaustoimisto Lundin yläkerrasta.
Lue lisää: Oriveden Sanomat palasi keskustaan – muutto uusiin tiloihin on nyt lähestulkoon tehty
Orivesiläiset omaan kotiin muuttaneet tai muuttamassa olevat nuoret voivat hakea nyt Nuorten Kampuksen kautta itsenäistymisstipendiä. Kyse on tarvikepaketista, joka on koottu yhteistyökumppaneiden kanssa. Itsenäistymispaketti kiinnosti myös Orivedellä ja juupajoella kesällä vierailleita maakunnallisen nuorisovaltuuston jäseniä.
Stipendipaketissa on Oriveden Marttojen lahjoittamia kodintarvikkeita ja Pirkanmaan Martoilta on saatu kodinhoitoon ja ruonlaittoon liittyviä opaskirjoja. Liikuntapalvelut antaa pakettiin liikuntaseteleitä, seurakunta ostokortin elintarvikeliikkeeseen ja työllisyyspalveluilta tulee lahjakortti kierrätystavaratalo Maininkiin.
Yksityinen lastenkoti aloittaa toimintansa Korkeakoskella ensi syksynä. Hankkeen takana on Iittalan Kotikulma oy, jolla on lastenkodit Iittalassa ja Nuutajärvellä. Lisäksi yrityksen sisaryhtiö Viialan Kotikolo vastaa yhden lastenkotiyksikön toiminnasta.
– Perustamme Korkeakoskelle kodinomaisen perustason lastenhuollon yksikön, jota voidaan kutsua kansankielellä lastenkodiksi. Kuten muut lastenkotimme, tästäkin yksiköstä tulee ainutlaatuinen yhteisö ja kokonaisuus. Vältämme kaikkea massamaisuutta ja toimimme vahvasti lasten ehdoilla, toiminnanjohtaja Harri Jalli kertoi käynnillään Korkeakosken tulevissa toimitiloissa.
Yksikkö työllistää aikanaan seitsemän vakinaista henkilöä. Kun mukaan tarvitaan myös esimerkiksi osa-aikaisia sijaisia eri tehtäviin, työllistämisvaikutus on kuukausitasolla 10–12 henkeä.
Lue lisää: Lastenkoti tulee Korkeakoskelle taloon, jossa on bonuksena todella väljän kokoinen uima-allas
Yhteiskoulun päätyseinään kesällä maalatun seinämaalauksen eli muraalin olemus hahmottui loppukeväästä. Maalauksen ideointi ja suunnittelu etenivät sarjakuvataiteilija Jukka Tilsan ja koulun kahdeksasluokkalaisten yhteistyönä. Tilsa ja opettaja Jenni Viljakaisen luotsaama kahdeksan oppilaan kuvaamataidon valinnaisryhmä visioivat mahdollisia sarjakuvan sisältöideoita.
– Lopullisesta työstä tulee jollain tapaa osittain oppilaiden suunnittelema ja osin itse työstämäni kokonaisuus. Yhdessä tehden saamme koko ajan uusia ideoita, joita en keksisi millään yksin, Tilsa arvioi.
Maalaustyön toteutti ammattilainen, graffitimaalari Matti Lankinen kesän aikana, ja muraalin virallista julkistamistilaisuutta vietettiin itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien päätteeksi.
Jukka Tilsa on enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen.
– Hän toteutti kuvan hämmästyttävän hienosti. Ajattelin, että on todella vaikea toteuttaa kädenmitan päästä isoa kuvaa, mutta tämähän näyttää paremmalta kuin minun luonnokseni! Monessa kohtaa viiva on nyt sellaista, mitä ajattelin, mutta en osannut ihan tehdä.
Muraalihankkeen rahoitti Oriveden kaupunki tukeakseen kouluympäristön viihtyvyyttä.
Parvelan Retun pitkä voittoputki katkesi toukokuun lopulla Jokimaan raveissa. Kovan kilvanjuoksun jälkeen lähdön voittajaa jouduttiin selvittämään maalikameran kuvasta. Retu hävisi niukasti ykköseksi julistetulle Stallonelle. Eräjärveläisori oli ravannut 29 peräkkäistä voittoa ja seuraava voitto olisi nostanut orin peräkkäisten voittojen Suomen ennätystä pitävän Vieskerin rinnalle.
Touko-kesäkuu olivat kiireistä aikaa Parvelan Retulle myös suvunjatkamispuolella. Se hyppää pukille nyt kotosalla, näin jäävät pois reissut Sillanpään oriasemalle.
– Retun ehdoilla mennään. Nekin rasittivat sitä, kun käyntejä kuitenkin oli kolmesti viikossa. Kuljettaminen kopissa ei ollut niin Retun mieleen mutkaisella tiellä, Petri Laine sanoo.
Ruotsiinkin Parvelan Retua kosiskeltiin kisaamaan Elitloppetin yhteydessä juostavaan Elitkampeniin, mutta Petri Laine vastasi kiitos ei.
– Ruotsiin lähtö tietäisi jo useamman päivän reissua, ja Suur-Hollolakin on siinä niin likellä. Kyllä Suomessakin lähtöjä riittää, ei meillä ole mitään hinkua sinne nyt, hän kuittasi.
Oriveden hevosjalostus- ja raviseuran järjestämiin, elokuun lopulla Jämsässä ravattuihin paikallisraveihin Parvelan Retu saatiin yleisömagneetiksi näyttäytymään. Sitä tituleerattiin Oriveden voitokkaimmaksi urheilijaksi. Lokakuussa menestys jatkui. Huonosta lähtöpaikasta huolimatta Hannu Torvinen ohjasti ihmeoriin eleettömästi kylmäveriravureiden vuoden 2021 Pohjoismaiden mestariksi.
Parvelan Retu tunnetaan huippulahjakkaana suomenhevosena, ja viimeistään Turun PM-lähdössä ikäluokkalähtöjen suvereeni hallitsija näytti, että se on pitelemätön myös avoimen sarjan kilpakumppaneita vastaan.
Kotikaupunkikin noteerasi Retun mnenestyksen. Uutena palkitsemiskohteena vuoden urheilijoiden, Kunnon kuntalaisten ja muiden vastaavien rinnalle otettiin vuoden urheiluteko. Tällä tittelillä palkittiin Parvelan Retu, joka on ravannut huomattavan paljon mainetta Orivedelle.
Kuntavaalien siirtäminen huhtikuulta kesäkuun puoliväliin koronatilanteen vuoksi oli valtakunnallinen päätös. Se pidensi vaalikamppailua, mutta lehden järjestämät vaalipaneelitkin jouduttiin lähettämään verkon kautta striimattuina lähetyksinä. Kampanjointi pääsi palaamaan vanhaan normaaliin eli äänestäjien kohtaamiseen kasvokkain oikeastaan vasta ennakkoäänestyksen alkaessa toukokuun lopulla, jolloin puolueiden vaalikampanjointi alkoi näkyä myös katukuvassa.
Äänestysaktiivisuus jäi Orivedellä 57,9 prosenttiin, Juupajoella äänioikeuttaan käytti 60,4 prosenttia äänioikeutetuista,. Molemmissa kunnissa aktiivisuus notkahti, Orivedellä jopa viitisen prosenttiyksikköä, Juupajoellakin lähes kaksi prosenttiyksikköä. Korkeammalla silti pysyttiin kuin Pirkanmaalla ja koko maassa keskimäärin.
Oriveden valtuusto muuttui naisenemmistöiseksi, ja uusia valtuutettuja on kymmenen. Äänikuningas Sami Kymäläinen (ps.) keräsi 338 ääntä eli hän lähes kolminkertaisti äänimääränsä viime vaaleista. Muut valitut eivät yltäneet edes 200 ääneen. Näin perussuomalaisten loppukaudesta yhden valtuutetun ryhmä kasvoi nelijäseniseksi.
Juupajoen valtuustosta yhdeksän eli hiukan yli puolet on uusia valtuutettuja. Viimeinen paikka ratkaistiin arvonnassa, jossa Anita Vihersalo (sd.) oli Risto Lepolaa onnekkaampi.
Oriveden kaupunki pärjäsi hyvin valitusten käsittelyssä hallinto-oikeuksissa. Sukkavartaan tasoristeyksen asemakaavasta tehty valitus hylättiiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, ja uuden tasoristeyksen työt päästiin aloittamaan vielä vuoden lopulla. Valituksen käsittelyä kaupunki yritti kiirehtiä liikenneturvallisuuteen vedoten, tapahtuihan viimeksi keväällä kiskobussin ja auton kohtaaminen, jossa onneksi vältyttiin henkilövahingoilta.
Samoin Mattilanniityn asemakaavasta tehty valitus hylättiin Hämeenlinnan hallintoi-oikeudessa. Päätöksen mukaan luonnonympäristön vaaliminen ja erityisesti liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu on otettu kaavassa luonnonsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla huomioon. Noin yhdeksän hehtaarin alueen tontit ehdittiin myös jo hinnoitella, mutta yksityishenkilön tekemän valituksen vuoksi tonttien myyntiä ei voitu aloittaa.
Lue lisää: Hallinto-oikeus on tehnyt päätöksensä – Mattilanniityn asemakaavasta tehty valitus on hylätty
Myös valtuuston päätös rakennusjärjestyksestä jäi kokonaisuudessaan voimaan korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen. Pirkanmaan ely-keskuksen tekemä valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kaatoi valtuustopäätöksen, mutta kaupunki haki ja sai vaklitusluvan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ely-keskus kiinnitti valituksessaan erityisesti huomiota rakennusoikeuden enimmäismäärään kaavoittamattomalla ranta-alueella sekä pykälään, joka liittyi vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseen vakituiseksi asuinrakennukseksi.
Vuoden lopussa tuli kaupungille vielä neljäskin voitto kaavavalituksissa. Aiheena oli täkllä kertaa rantaosayleiskaavan hyväksyminen.
Keski-Suomen museon tuella ja vahvalla myötävaikutuksella saatiin vihdoin Längelmäen kotiseutumuseon esineet luetteloitua valtakunnalliseen SIMO-tietokantaan. Urakka, josta on haaveiltu pitkään. Tähän palkattiin kuudennen vuoden historianopiskelija Johanna Hoppu, jonka omatkin juuret ovat vahvasti Längelmäellä. Apuna hänellä on ollut pieni joukko vapaaehtoisia.
Projektin alkajaisiksi toukokuun lopulla Keski-Suomen museon museoamanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi ohjeisti talkoissa mukana olevia siitä, miten vanhoja, joskus hauraitakin esineitä käsitellään ja millä menetelmillä puhdistus on sallittua.
– Kotiseutumuseoissa ei yleensä ole mitään hirmuisen vanhoja esineitä. Jos sellaisia on ollut, ne on talletettu muualle. Täälläkin suurin osa esineistä on 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta, Johanna Hoppu kertoi.
Siihen mennessä vanhin oli pieni puinen arkku, jonka sisäkannessa oli maalattuna vuosiluku 1815. Sittemmin esiin sukelsi vielä vanhempi esine, satulanmuotti vuodelta 1740.
Eräjärven 200-vuotiasta kirkkoa juhlistettiin televisioidulla juhlajumalanpalveluksessa 7. heinäkuuta. Myös Längelmäen kirkon juhlavuoteen valmistauduttiin arkkitehtien mittauspiirustusleirillä.
Eräjärven koulun kiekkokaukaloon valmistui Leader-avustuksen turvin alkukesällä hiekkatekonurmipinta, joka monipuolistaa koulun ja päiväkodin yhteisen liikuntapaikan käyttöä.
Lue lisää: Eräjärven koulun kiekkokentästä tuli tekonurmen myötä aito monitoimikaukalo
Oriveden alakoulujen palveluverkkotyöryhmä jatkoi työtään uudelle valtuustokaudelle, ja vastavalittu valtuusto laitettiin heti syksyllä tekemään päätös Hirsilän ja Karpinlahden koulujen tulevaisuudesta. Lakkautusesitys voitti valtuustossa äänestyksen.
Toimenpiteitä vaativia sisäilmaongelmia havaittiin myös Tredun kiinteistössä.
Särkänkodin toiminnassa havaittiin ennalta ilmoittamattomalla tarkastuskäynnillä heinäkuussa pidempään jatkuneita vakavia puutteita toiminnan järjestämisessä, ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ohjeisti niiden johdosta Tampereen kaupunkia. Puutteita oli muun muassa henkilöstömitoituksessa, yksikön johtamisessa, lääkehoidon käytännöissä sekä omavalvonnan toteutumisessa. Avi ottikin Särkänkodin tiiviiseen seurantaan puutteiden korjaamiseksi.
Juupajoen Koskitien ajoradan rakenteen korjaus ja uusi kevyen liikenteen väylä valmistuivat asetettua aiktaulua nopeammin. Samoin loppuvuodesta saatiin Yliskylän risteyksen ja Orituvan välille yli kolme kilometriä keskikaiteilla varustettua nelikaistaista ajorataa.
Lue lisää: Juupajoen Koskitien korjaus valmistui etuajassa – läpikulkuyhteys avataan liikenteelle keskiviikkona
