Tämän vuoden ilotulitteiden ykköstrendiin on vaikuttanut korona – Suomessa ostetaan edelleen valtava määrä ilotulitteita vuosittain

Jori Lahtosen yritys Moxomo oy eli Rakettikeiu on kehittänyt ensimmäisenä maailmassa ilotulitteen, jossa muoviosat on korvattu biohajoavalla komposiitilla. Kuva: Jori Lahtonen

Uusivuosi lähestyy ja ilotulitteet ovat jälleen ajankohtainen aihe. Tänä vuonna ilotulitteiden ykköstrendi on hieman yllättävä.

– Merkittävin trendi ilotulitteille vuodelle 2021 on se, että niitä on rajoitetusti saatavilla. Se johtuu tästä kansainvälisestä konttiliikenteen sekamelskasta, kertoo Jori Lahtonen Pyro ja Ilotulitustaiteen Edistämisyhdistys ry:n (PITE) hallituksesta.

Koronapandemiasta alkunsa saanut maailmanlaajuinen kuljetuskriisi on edelleen pahenemassa. Viivästymisten lisäksi kriisiä pahentaa lisääntynyt elektroniikan ja muiden tuotteiden lisääntynyt kysyntä.

Lue myös: Eläimelle vuodenvaihde voi olla stressaava – lemmikkien kärsimys on yksi syistä, miksi ilotulitteiden käyttöä halutaan rajata

Lahtonen kertoo kuitenkin, että saatavilla olevissa ilotulitteissa tällä hetkellä muotia ovat helppokäyttöiset, isot patayhdistelmät.

– Ennen trendinä oli, että kuluttajat ostivat patoja. Nyt ostetaan valmiiksi yhteen kytkettyjä patoja, joista muodostuu ilotulitusnäytös yhdellä tai kahdella sytytyksellä, Lahtonen valaisee.

Kyseinen trendi on Lahtosen mukaan vallalla myös muualla Euroopassa. Patayhdistelmien suosio on rantautunut Suomeen pikkuhiljaa muutaman viime vuoden aikana.

Biohajoavaa komposiittia

Ilotuliteala on päättänyt kieltää muovit tuotteista vuoteen 2025 mennessä. Tämä liittyy EU:n Green Deal -ohjelmaan, jolla pyritään tekemään EU:sta hiilidioksidineutraali.

Ilotulitteita myyvän Moxom oy:n eli Rakettikeiun toimitusjohtajana työskentelevä Lahtonen kertoo, että heillä siirtymä muovittomuuteen on mennyt hyvin.

– Olemme maailman ensimmäinen yritys, joka korvasi muoviosat biohajoavalla komposiitilla, hän kertoo.

Lyijyjä ja muita myrkyllisiä raskasmetalleja ei ole Lahtosen mukaan ollut Suomessa ilotulitteissa vuosikausiin, sillä ne on EU-säädöksillä kielletty.

– Käytämme ilotulitteissamme samantyyppisiä kemikaaleja, mitä käytetään maanparannuslannoitteissa ja muissa vastaavissa luontoon päätyvissä kemikaaleissa, Lahtonen tähdentää.

Lahtonen kokee, että ilotulitteet ovat kovemman syynin alla, koska niitä käytetään yleensä vain kerran vuodessa. Lahtosen mukaan jokainen ymmärtää, ettei teollisuusmaissa bensiinissä ole nykyään enää raskasmetallipäästöjä, vaikka 1990-luvulla polttoaine vielä sisälsi lyijyä.

– Alana ilotulitteet ovat mainettaan huomattavasti ympäristöystävällisempiä. Meidän tuotteistamme 70 prosenttia on puuhiiltä, samaa mitä poltetaan saunan pesässä.

Ilotulitteiden käyttö pysyy samana vuodesta toiseen

Onko ilotulitteiden käyttö vähentynyt vai kasvanut vuosien saatossa? Ilotulitteiden käytön rajoittamiseen tehtyjen kansalaisaloitteiden myötä voisi luulla, että ilotulitteiden suosio olisi laskussa. Jori Lahtosen mukaan näin ei kuitenkaan ole.

– Ilotulitteiden käyttö on vähän kuin joulukuusten käyttö. Se ei muutu kovinkaan paljoa, tai se muuttuu hitaasti.

PITE:n mukaan Suomessa kuluttajat ostavat noin 21 miljoonaa ilotulitustuotetta vuosittain.

Kokonaiskäytön pysyessä melko samana ilotulitteiden käyttö on kuitenkin monipuolistunut, Lahtonen kertoo. Raketteja räjäytellään enemmän myös uudenvuoden ulkopuolella, koska ne ovat nykyään yksinkertaisempia käyttää.

Samaan aikaan ilotulitteiden jakelu on kehittynyt nettikaupan suosion kasvamisen myötä. Lisäksi raketteja, patoja ja muita ilotulitteita on yhä useampaa eri laatua. Löytyy hiljaisia, kovaäänisiä, pieniä ja suuria räjähteitä.

– Ilotulitteissa on nykyään todella suuri ero, meillä on yhden euron tuotteita ja sitten on 400 euron tuotteita, Lahtonen kertoo.

Leave a Comment