Oriveden kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2019 tekemä päätös rakennusjärjestyksen hyväksymisestä jää kokonaisuudessaan voimaan. Asiasta on nyt korkeimman hallinto-oikeuden päätös.
Hallinto-oikeuden kumoava päätös syntyi korkeimmassa hallinto-oikeudessa äänin 4–1.
Päätöksestä tuli myös vuosikirjapäätös. Vuosikirjaan valitaan päätökset, joilla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai joilla on muutoin yleistä merkitystä. Korkein hallinto-oikeus on julkaissut ratkaisuselosteet periaatteellisesti merkittävimmistä päätöksistään vuosikirjassaan vuodesta 1918 lähtien.
Prosessi vei yli kaksi vuotta
Pirkanmaan ely-keskus valitti kyseisestä valtuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Ely-keskus kiinnitti valituksessaan erityisesti huomiota rakennusoikeuden enimmäismäärään kaavoittamattomalla ranta-alueella sekä pykälään, joka liittyi vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseen vakituiseksi asuinrakennukseksi.
Kyseisten pykälien osalta myös hallinto-oikeus piti valtuuston päätöstä lainvastaisena ja kumosi näiltä osin valtuuston tekemän päätöksen rakennusjärjestyksestä syksyllä 2020.
Oriveden kaupunki ei kuitenkaan tyytynyt päätöksen, vaan haki ja sai valitusluvan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja Pirkanmaan ely-keskuksen valitus Oriveden kaupunginvaltuuston päätöksestä hylättiin. Päätöksen korkein hallinto-oikeus antoi 13. joulukuuta 2021.
Selvityksiä kaupungilta ja elyltä
Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa kaupunki muun muassa toteaa, ettei rakennusjärjestyksen pykälässä 25 osoitettu rakentamisen määrä ranta-alueella poikkea Pirkanmaalla ja erityisesti Oriveden lähikunnissa nykyisin noudatetuista käytännöistä.
Kaupunki ei pitänyt myöskään perusteltuna, että ely-keskus arvioi asiaa valituksessaan yli 30 vuotta vanhoja kaavamääräyksiä koskevan kaavoituskatsauksen perusteella eikä sen mukaan rakennusjärjestyksen pykälä 25 ole rakentamisen määrää ranta-alueella koskevalta osaltaan lainvastainen.
Lisäksi kaupunki on huomauttanut, että kunta voi maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 129 a nojalla osoittaa rakennusjärjestyksessä ne alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Määräyksen käyttöönottoon liittyvä harkinta kuuluu myös kunnallisen itsehallinnon piiriin.
Ely-keskus on edelleen omassa selvityksessään tuonut esiin, että rakennusjärjestyksessä sallitun enimmäisoikeuden määrä on huomattavan suuri ja poikkeaa Pirkanmaalla noudatetusta käytännöstä. Määräyksellä mainitaan olevan vaikutusta muun muassa arvokkaiden maisema-alueiden ja maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymisen kannalta.
Elyn mukaan kaupunki ei myöskään ole arvioinut vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamista koskevan määräyksen vaikutuksia riittävällä tarkkuudella rakennusjärjestystä laatiessaan. Elyn mielestä käytettävissä olevan vaikutusten arvioinnin perusteella ei voida varmistua siitä, että rakennusjärjestyksen muutos ei aiheuta haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Asia kuului elylle, joten valitus oli käsiteltävä
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että ensin oli ratkaistava, onko ely-keskuksella ollut oikeus valittaa hallinto-oikeudelle rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Tälle asialle korkein hallinto-oikeus on löytänyt perustelut.
Päätöksen mukaan määräykset rakentamisen enimmäismäärästä kaavoittamattomilla ranta-alueilla koskivat koko Oriveden kaupungin aluetta ja näin ollen myös alueita, joilla selvitysten mukaan on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä maisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön.
Korkein hallinto-oikeus päätöksessään arvioinut, että rakennusjärjestyksen määräyksillä on vaikutusta arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymiseen.
Käyttötarkoituksen muuttamista koskevassa määräyksessä alue oli laaja ja määräykseen liittyi myös vaikutusten arviointien ympäristönsuojelullinen merkitys, joten asia on kuulunut kysymyksessä olevien määräyksien osalta ely-keskukselle, ja hallinto-oikeuden on pitänyt tutkia elyn tekemä valitus.
Valtuuston päätös ei ollut lainvastainen
Rakentamisen määrästä kaavoittamattomilla ranta-alueilla korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että määräykset koskivat ainoastaan mahdollisen rakentamisen enimmäismäärää.
Korkein hallinto-oikeus otti myös huomioon, että määräykset koskivat aluetta, jolle uuden asuinrakennuksen rakentaminen ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa edellytti aina poikkeamispäätöstä, johon oli mahdollista ottaa mukaan tarpeellisia määräyksiä ja ehtoja.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan rakennusjärjestys ei sellaisenaan mahdollistanut kaavoittamattomille ranta-alueille suurempaa rakentamisen määrää kuin mitä suunnitelmalliseen rakentamisen piiriin kuuluvilla ranta-alueilla on voitu sallia. Rakennusjärjestyksen pykälän 25 määräykset eivät näin ollen olleet maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vastaisia tai kaavoitukseen liittyvän suunnitteluvaran supistamista.
Rakennusjärjestyksen määräykseen vapaa-ajan asunnon muuttamisesta pysyvään asuinkäyttöön ilman poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua korkein hallinto-oikeus toteaa, että siinä on riittävästi varmistettu, ettei määräyksestä aiheudu merkittäviä ympäristö- tai muita vaikutuksia.
– Kaupunginvaltuuston päätös rakennusjärjestyksen hyväksymisestä ei ole rakennusjärjestyksen pykälän 25 kahta viimeistä kappaletta eikä pykälää 27 koskevin osin kuntalain pykälän 135 toisen momentin kolmannessa kohdassa tarkoitetulla tavalla lainvastainen, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä sanotaan.
– Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös kumottava siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut Oriveden kaupunginvaltuuston päätöksen ja Pirkanmaan ely-keskuksen valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä on hylättävä. Kaupunginvaltuuston päätös rakennusjärjestyksen hyväksymisestä jää siten kokonaisuudessaan voimaan, kuuluu korkeimman hallinto-oikeuden päätös.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun voi lukea kokonaisuudessaan KHO:n vuosikirjapäätös-sivuilta.
