Jos Pyrollpackin tehtaan vuosittain valmistamasta joulupaperista tehtäisiin matto, se olisi yli 3 500 kilometriä pitkä. Sitä pitkin pääsisi kevyesti Helsingistä Pariisiin ja melkein takaisinkin.
Sellainen määrä joulupaperirullia ei ole läpihuutojuttu. Malleja aletaan valita jo joulu-tammikuussa ja papereita painaa toukokuussa. Toimitukset kauppoihin alkavat lokakuussa ja jatkuvat joulukuun ensimmäisille viikoille.
Kun tämä juttu ilmestyy, tehtaan väellä on ollut jo viikkoja mielessään ensi vuoden joulu.
Joulupaperit painettiin täksikin jouluksi Ainoksi nimetyllä valtavankokoisella painokoneella. Sen rata on yli 30 metriä pitkä. Tehdas on Lempäälässä.
– Rullaamme joulua 300 metriä minuutissa. Yhdessä jättirullassa on 11 000 metriä. Sen valmistuminen kestää 35 minuuttia, sanoo flexopainaja Sami Kruth.
Laitetaanko retroa vai modernia?
Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Anne Penkari kertoo, että Pyrollpack Lempäälän joulupaperirullia menee niin kotimaahan kuin ulkomaille.
– Suomalaiset kuluttajat osaavat antaa arvoa Avainlippu-tuotteille, jotka on painettu vesipohjaisilla painoväreillä. Rullissa on myös ohjeet joulupaperin oikealle hävittämiselle.
Tämän joulun uutuuksiin kuuluu mustapohjainen tyylikäs joulupaperi. Kuosien joukossa on paljon myös perinteisiä suosikkimalleja.
Kuvia etsitään kansainvälisistä kuvapankeista. Osa kuoseista on suomalaisten suunnittelijoiden piirtämiä. Yhden suositun mallin takaa löytyy suomalainen suunnittelija Merja Palin, joka suunnittelee myös kankaita.
Anne Penkarin mukaan joulupapereiden kuviot ovat muuttumassa yhä graafisemmiksi ja abstrakteimmiksi. Flexopainaja Sami Kruth sanoo, että hänen oma suosikkina on kuitenkin se perinteinen joulumaisema retrovuosilta.
Kruth ei ole makunsa kanssa yksin. Yllättävän moni haluaa kääriä lahjat nimenomaan 1970- ja 1980-lukujen suosikkikuoseihin.
Joulupukki James Bondia pysyvämpi
Tehtaan väki ei kuitenkaan päätä, mitkä mallit pääsevät kunakin jouluna painatukseen saakka. Sen päättävät keskusliikkeiden ostajat, jotka saavat kuosit nähtäväkseen.
– Kuosien valitseminen on pitkälti tunnejuttu. On vaikeaa etukäteen arvata, mistä keskusliikkeiden ostajat pitävät. Se on aina yllätys, Anne Penkari sanoo.
Mitään kovin radikaalia joulupapereiden kuoseissa ei kuitenkaan tapahdu, ei ainakaan nopeasti. Esimerkiksi vihreä sammakko tonttulakki päässä osoittautui vain vierailevaksi tähdeksi muutamana jouluna. Sen jälkeen se ei enää saanut tuulta koipiensa alle.
Todennäköisesti siis James Bondin rooliin tulee nopeammin nainen kuin että esimerkiksi joulupukkihahmoa lähdetään jyrkästi uudistamaan.
”Omat lahjat viime tingassa”
Tuotantoinsinööri Marko Lehtinen toteaa, että toisin kuin monella muulla työpaikalla, pakkausmateriaaleja valmistavalla tehtaalla ei siirrytä etätöihin, vaikka olisi kuinka korona-aika.
– Väki tekee töitä kahdessa vuorossa arkisin. Meillä on pitkäaikaista henkilöstöä Lempäälästä, Valkeakoskelta, Vesilahdesta, Akaasta ja Tampereelta.
Tuotantopäällikkö Jouni Kottari kertoo, että korona-aika on näkynyt tehtaalla toisella tavalla kuin etätöinä.
– Varsinkin pandemian alettua suomalaiset alkoivat ostaa enemmän elintarvikkeita, kuten jauhoja ja hiutaleita. Se tarkoitti meille hetken jopa ylitöitä, kun teemme täällä elintarvikepakkauksia.
Myyntiassistentti Arja-Sisko Lundán on ollut tehtaalla töissä vuodesta 1986. Hän tunnustaa, että vaikka joulupapereiden kanssa työskennellään läpi vuoden, ei tehtaanväki ole sen esimerkillisempää, mitä tulee joulun valmisteluun ajoissa.
– Samalla tavalla paketoidaan viime tingassa niin kuin muutkin, hän nauraa.
Heli Mustonen
