Kaikki tietävät, että lapsille joulupukki on tärkeä. Niin se oli minullekin, sillä odotin pukin tuloa lähes vuoden joka kerta. Onneksi pukki tuli joka joulu, mutta minua harmitti, kun isä ei koskaan saanut jakaa tuota hetkeä kanssamme. Hänen täytyi aina jouluaattona käydä työpaikalla tai jossain muualla, ja tietenkin pukki tuli juuri silloin, joka kerran. Usein pelkäsinkin, että isä ei ehdi kotiin ennen joulupukin tuloa.
Aikuisena olen ymmärtänyt, että kyllä isä sittenkin sai jakaa tuon hetken perheen kanssa. Olenkin ihmetellyt, etteivät pahvinaamari ja pumpuliparta koskaan herättäneet epäilyksiä. Sanotaan, että rakkaus on sokea, ja tässä tapauksessa rakkaus jouluun ja pukkiin sokaisi täydellisesti näkemästä totuutta. Niin on hyvä, sillä joulusta olisi kadonnut sen suurin hohto.
Olihan ihanaa haistella kinkun ja kuusen tuoksua, kuunnella ja laulaa joululauluja, syödä herkullisia ruokia, kokea perheen yhteyttä ja läheisyyttä kuuden sisaruksen sekä isän ja äidin kanssa, mikä oli ja on kaikkein tärkeintä, mutta lapselle joulupukin tulo on ehdoton kohokohta. Olihan sitä lähes vuosi odotettu.
Joulun viettoon kuuluvat olennaisesti musiikki, ihanat tuoksut, kuusi, lahjat, läheisyys, perhe, yhdessä laulaminen, jouluinen koristelu, jouluruoat kinkkuineen ja puuroineen, aattohartaudet, joulukirkko radiosta tai televisiosta, kukkien kauneus ja tuoksu, kynttilöiden himmeä valo, myöhäinen joulusauna ja yhdessäolo. Joulu on vuoden kohokohta, ainakin useimpien ihmisten mielestä.
Enkelit julistivat ensimmäisenä jouluna suuresta ilosta, joka oli tullut kaikelle kansalle. Tuo ilo löytyi eläinten syöttökaukalosta pienen vastasyntyneen lapsen muodossa. Jumala oli tullut ihmiseksi meidän keskellemme, että me Hänessä löytäisimme ilon, joka kestää ikuisesti.
Juhani Tuominen
