50 vuotta sitten: ”Pitäjä on ollut häneen tyytyväinen” – Op. Yrjö Kantoniemi jätti koulutyön

vanha vuosikerta, Yrjö Kantoniemi
Viimeistä kertaa nuorimpien kanssa.

”Tämän koulun johtokunta teki 37 vuotta sitten viisaan päätöksen valitessaan 52 hakijasta vastavalmistuneen virtolaisen Yrjö Kantoniemen koulun opettajaksi. Tämä on monin tavoin nähty ja todettu näiden vuosikymmenien aikana. Op. Kantoniemi on ollut vaativa, mutta oikeudenmukainen ja pidetty kasvattaja jonka työ on ulottunut laajalle, yli pitäjän ja maakunnankin rajojen. Kouluväki ja koko pitäjä on hänelle kiitollinen ja toivottaa op. Kantoniemelle hyvin ansaittuja eläkevuosia – jos asianomainen vain malttaa niitä niin viettää”, sanoi mv. Valtteri Haikka esittäessään op. Kantoniemelle kouluväen kiitokset.

Op. Kantoniemen viimeinen koulupäivä tiistaina oli samalla Uiherlan koulun juhlapäivä. Tämä kouluhan tunnetaan ”laulavana kouluna”, ja sen huomasi myös nyt: toistatuntinen kavalkadi kotimaisia ja ulkolaisia ikivihreitä joululauluja ja -sävelmiä. Satuja, leikkejä, jopa oivasti esitetty näytelmäkin.

Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta.

Ennen päättäjäiskahvia lahjoja eroavalle. Entisten oppilaiden tunnustuksen esittivät mv. Tauno Koskinen ja emäntä Aili Lehtinen, nykypolven kukkaset rva Eila Kantoniemelle ojensi koulutyttö Seija Nisula, opettajatoverien eron haikeuden tulkitsi Eeva Liisa Metsänen. Mv. Pekka Tanila ojensi ystävien lahjan. – Kukkia, kukkia, kosteita silmiä – luotettu hyvä toveri ja kunnioitettu opettaja jätti nyt koulun.

Opettaja Yrjö Kantoniemi on niitä Jyväskylän ”vanhan seminaarin” oppilaita – viimeisiä vuosikurssilaisia – jotka imivät tästä arvostetusta laitoksesta ytimiinsä korkean moraalin ja ihanteet, jotka ovat kestäneet tuiskut ja tuulet, kaksi sotaa ja kuluttavan arjen. Nuorena intoa ja tarmoa täynnä hän tuli Uiherlaan, johon kohta ihastui – niin kuin Kurki-Heikkilän rukiisen talon tyttäreenkin. Kylä ja pitäjä ottivat avosylin nuoren opettajan vastaan – ja siitä se pitkä ja tuloksekas ura urkeni.

”Kalle Hettula-vainaa minut otti heti uskotukseen ja ystäväkseen ja pian tulin kylä tutuksi. Samat kuin nytkin olivat koulun rakennukset; kahdesti on niitä peruskorjattu ja hieman avarrettu tänä aikana. Isoimmillaan oli täällä runsaat sata oppilasta, nyt on 50. Kaksi kansakoulua riittää vast’edeskin Eräjärvellä, mutta työjakoa lienee tehtävä siten, että toisessa opetetaan vain alimpia (1-4), toisessa koulussa ylimpiä (5-6) luokkia käytännön syistä. Orivesi on lähellä, kuljetus pelaa, meidän on syytä olla tyytyväisiä. Opetustoiminta kehittyy hyvää vauhtia”, uskoo opettajaveteraani.

Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 23.12.1971. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.

Leave a Comment