Tekniikan tohtori Juhani Uitti kuoli 8. marraskuuta 77-vuotiaana syöpään Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa.
Hän oli syntynyt 20. huhtikuuta 1944 Orivedellä, jossa hän kävi koulunsa ja kirjoitti ylioppilaaksi. Jo kouluaikana, kameralinssin läpi alkoi häämöttää ihastus Pirkko, tuleva vaimo, sittemmin kolmen lapsen äiti ja moninkertainen mummo.
Juhani lähti opiskelemaan Otaniemeen harvinaista alaa, metallurgiaa. Suomen metalliteollisuus kasvoi 1960-luvulla vahvasti, ja opiskelupaikkojakin onnistuttiin lisäämään. Kaikille oli tällä alalla taatusti töitä luvassa.
Valmistuttuaan Juhani ei kuitenkaan kiiruhtanut teollisuuteen, vaan kiinnostui jatko-opiskelusta. Hän sai lähes itseoikeutettuna Outokumpu-yhtiön suuren kolmivuotisen apurahan, joka mahdollisti täysipainoisen tutkimustyön.
Tutkimusaihe löytyi kuparimetallien piiristä. Väitöskirjan nimi kalskahtaa vieläkin komealta: “Reibung, Schmierung und Oberflächenqualität beim Kaltwalzen von reinem Kupfer und Messingen Ms80 sowie Ms63“. Aihe sulki sisäänsä merkittävän osan kuparin ja messingin kylmävalssauksen ongelmista. Saksan kieli takasi merkittävien tulosten leviämisen oikeisiin piireihin.
Väiteltyään vuonna 1977 nuori tekniikan tohtori suuntasi värimetalleista mustaan metallurgiaan, Ovakon Imatran terästehtaalle. Hän aloitti tutkimus- ja kehitystehtävissä, siirtyi sitten valssaamoon, laadunohjaukseen ja lopulta teknisen asiakaspalvelun päälliköksi eläkkeelle siirtymiseensä saakka.
Merkittävimmän työpanoksensa Juhani antoi kuitenkin Imatran terästehtaan laadunohjauksessa ja eritoten luotettavan ja uskottavan laatujärjestelmän kehittämisessä ja toimeenpanossa. Laatujärjestelmän sertifioinneista tuli monille yrityksille työläs souvi, jonka Imatra selvitti kunnialla.
Päätyönsä ohessa Juhani vaikutti erityisesti terästen lämpökäsittelyn neuvonantajana. Hän laati alan julkaisuihin useita merkittäviä artikkeleita.
Juhani pelasi tennistä lähes koko aikuisikänsä ja toimi muun muassa Imatran Tenniksen puheenjohtajana. Kun viuhuvan pallon käsittely hankaloitui, tilalle tulivat golfviheriöt.
Juhani valokuvasi innokkaasti ja osallistui moniin näyttelyihin. Hän johti pitkään Imatran kameraseuraa. Hän toimi Imatran Rotaryklubissa, myös sen presidenttinä. Puumalan mökki hyvine kalavesineen veti Juhania kesin ja talvin.
TKK:n metallien muokkauksen ja lämpökäsittelyn laboratoriossa kehkeytyi pienehkön jatko-opiskelijajoukon kesken monenlaista, joskus jopa perhepinnausta muistuttavaa puuhaa. Memulan Pilkkimiehet, jonka taitavin kalamies Juhani oli, killutteli pilkkejään monilla jäillä. Viime vuosina pilkkimiset siirrettiin kesäaikaan.
Loppukesästä oli tarkoitus viettää Memulan Pilkkimiesten 50-vuotisjuhlia, mutta Juhanin terveyden heikkeneminen siirsi niitä. Lopulta juhlakalat jäivät järveen.
Antero Järvinen
Kirjoittaja on Juhani Uitin opiskelutoveri, kollega ja perheystävä
