Länkipohjassa vietettiin joulunavausta ainakin toistaiseksi viimeistä kertaa illan pimeydessä. Kyläaktiivi Eija Helpiölä kertoi sunnuntaina tehneestä asiasta jo päätöksen, että vuoden kuluttua tapahtuma siirtyy valoisampaan ajankohtaan.
– Olen ihmetellyt, että miksi me vietämme joulunavausta näin myöhään. Joskus on ollut puhetta, että kynttilät eivät näytä miltään, jos on valoisaa. Mutta nyt tässä on sellainen hassu juttu, että me emme edes näe, ketä täällä on paikalla. Ensi vuonna muutetaan siis vähän asioita, Helpiölä kertoi.
Länkipohjan joulunavauksessa joulun tunnelmaa toi Nina Åkermanin ja Janne Salkolahden musisointi. Paikalle saapunut yleisö sai joulumusiikin lisäksi nauttia omenamehusta valmistetusta glögistä, jota oli maustettu tujauksella hunajaa sekä ripauksella inkivääriä ja mustapippuria.
Glögistä ja sen oheen tarjolle laitetuista pipareista jäi paitsi ainakin joulupukki. Helpiölä kertoi, että pukki oli ollut niin kiireinen, että pyynnöistä huolimatta pukki ei ollut ehtinyt Länkipohjaan tulla.
– Mutta jos jollakulla nyt on kirje pukille kirjoitettuna, niin me kyllä sen pukille toimitamme, Helpiölä lupasi.
”Längelmäki on minulle paras paikka asua”
Joulunavauspuheen piti ensin Längelmäelle vapaa-ajan asukkaaksi tullut ja sittemmin pysyväksi asukkaaksi jäänyyt yrittäjä Lauri Helke.
Helke kertoikin olevansa muualla kasvanut paikkakunnalle muuttaja, jolla ei ole Längelmäellä sukulaisia tai edes suvun maita.
– Olen tullut tänne yksinkertaisesti siksi, koska Längelmäki on minulle paras paikka asua, Helke sanoi.
Puheessaan Helke listasi Längelmäen vahvuuksia, joiden hän uskoi olevan Längelmäen veto- ja pitovoimatekijöitä myös muille. Taustaksi hän kertoi varttuneensa Jyväskylässä, josta hän lähti opiskelemaan diplomi-insinööriksi Tampereelle.
– Tampereella asuessani halusin toteuttaa haaveeni kesämökistä. Längelmäki oli siihen edullisin paikka. Koska Jyväskylän ja Tampereen puolivälissä tonttien hinnat olivat kaikista edullisimpia, se mahdollisti minulle 24-vuotiaana teekkarina rantatontin ostamisen ilman omaa pääomaa.
Längelmäen ja nykyisen kotinsa sijaintia Helke pitää täydellisenä. Hän myös muistutti, että Ysitietä ja sen Längelmäen liittymiä ei tulla lakkauttamaan, vaan niitä tullaan ennemminkin parantamaan.
– Tampereelle ja Jyväskylään on kumpaankin tunnin ajomatka kodistamme Eväjärveltä. Asun Jyväskylän ympäristökunnassa ja kotoani on linnuntietä alle neljä kilometriä Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvaan Oriveden kaupunkiin, Helke totesi.
– Nämä yksityiskohdat ovat tietysti syntyneet vain hallinnollisten rajojen siirtelyllä eli kuntaliitosten tuloksena. Sikäli se on myös elävää elämää itselleni, sillä elän kiinteästi molempien kaupunkien vaikutuspiirissä.
Helke kertoi työpaikalleen Tampereen Sarankulmaan olevan noin 55 minuutin ajomatka. Lasten mummolaan Jyväskylän toiselle puolelle matka kestää puolestaan tunnin.
– Arkeni olisi huomattavasti hankalampaa, jos asuisin jossain muualla kuin Längelmäellä, Helke huomautti.
Työn voi tehdä nyt Lankajärven rannalta
Työnteon muoto muuttui etenkin tieto- ja asiantuntija-alalla koronapandemian seurauksena. Etätyö onkin tullut nyt jäädäkseen. Helkekin on huomannut, että enää sillä ei ole niin väliä, missä koti sijaitsee suhteessa toimistoon, koska toimistolla ei käydä joka päivä enää koronan jälkeenkään.
– Johdan valtakunnallista yritystä ja osallistuin kansainvälisiin konferensseihin puhujana sujuvasti Lankajärven rannalta. Tämä olisi teknologisesti ollut mahdollista jo vuosia ennen koronaa, mutta vasta korona pakotti meidät ottamaan uudet työnteon tavat käyttöön.
Helke kertoi myös pohjalaisesta ystävästään, joka oli tullut Tampereelle opiskelemaan lääkäriksi ja palannut valmistumisen jälkeen kotiinsa Kurikkaan.
– Hän toteaa usein, että sama se on, missä sitä telkkaria katsoo. Tämä pätee lähes kaikkeen tietotyöhön nyt. Sitä voi tehdä Längelmäen hienoissa maisemissa. Niistä maisemista on myös sanottava, että niihin tottuneena tasaisena tervehtivät pellot Tampereen jälkeen Helsingin, Turun ja Porin suuntiin näyttävät minusta melko tylsiltä.
Helke kehui myös Längelmäen toimivia palveluita ja erityisesti arjen toimivuutta. Vertailukohtaa hänellä kertomuksista, joita hän oli kuullut Helsingin seudulla asuvilta tuttaviltaan.
– Poikani on ollut nyt puolitoistavuotta päiväkodissa, jonka olen saanut todistaa olevan ensiluokkainen. Saamme usein päiväkodista WhatsAppilla kuvia ja videoita arjen tapahtumista, joihin kuuluvat metsäretket ja kirjastossa käynnit. Etelässä puolestaan valitetaan, että jatkuvasti vaihtuvat hoitajat eivät välttämättä muista edes lasten nimiä.
Längelmäellä voi elää onnellista elämää
Helke kertoi olevansa myös iloinen siitä, että lähellä sijaitsevasta Salesta voi joka ilta aletunnin aikana käydä hakemassa punalaputettuja tuotteita.
– Mitä sieltä ei saa, saa yleensä viimeistään Jämsästä eli vartin ajomatkan päästä. Lisäksi nykyään netistä saa kotiin ja automaatteihin toimitettua helposti ihan mitä vaan.
Längelmäen hienona asiana Helke mainitsi myös talvisin alueelle tehtävät latureitit, joilta hiihtäjä voi poiketa vaikkapa Maiviaan tauolle.
– Nämä mainitut asiat ovat minulle olennaisia pitovoimatekijöitä Längelmäellä ja ne eivät ole uhattuina. Siksi en sure sitä, että väki myös täällä vääjäämättä vähenee, kuten Suomessa kaikkialla muuallakin Helsingin ja Tampereen seudun ulkopuolella.
Helke arvioi, että jotkut lähipalvelut voivat Länkipohjasta loppua. Loppua onnelliselle elämälle sellaiset uutiset eivät kuitenkaan tarkoita.
– Voi olla, että jotkut lähipalvelut loppuvat Länkipohjasta. Se on toki harmi, mutta väitän, että se ei vaikuta onnellisuuteeni kriittisesti. Minun onnellisuuteni ei ole kiinni siitä, montako ihmistä asuu postinumeroalueella 35400.
– Opiskelun, työn ja elämän muodot muuttuvat, mutta uusilla muodoilla on mahdollista elää hyvin onnellista elämää juuri Längelmäellä. Itse asiassa paremmin kuin ennen ja niin minä ainakin aion täällä elää, Helke päätti.
