G. F. Händelin oratorio Messias lienee tunnetuin, mutta myös vaikeimpia oratorioita, ja sen Halleluja-kuoro, johon oratorion toinen osa päättyy, kuoron kypsyyskoe. On sanottu, että Halleluja-kuoro-osaa kuunnellessa tuntuu kuin ”taivas olisi auennut ja Jumalan kirkkaat kasvot loistaisivat”.
Oratorion aiheena ovat Vanhan ja Uuden testamentin Vapahtajan vaiheita kertovat aiheet, toisessa (Halleluja-) osassa kerrotaan Kristuksen kärsimystiestä ja ylösnousemuksesta.
Ensimmäistä kertaa ei mainehikas Oriveden Seurakuntakuoro suinkaan Halleluja-kuoroa esitä, mutta – niin kuin kuoron johtaja dir. cantus Juho Mustonen sanoo – aina vain teokseen ihastuu yhä enemmän esityskertojen myötä. Se on vaikea, vuoronperään vaihtivat soolojen: sopraanojen ,tenorien ja bassojen aariaosa koko kuoron osuuteen, ja koko ajan on tarkattava kuoro-osien sisäänottoa.
Lue lisää: Kaikki 50 vuotta sitten -jutut löytyvät Silloin ennen -sivustolta
Toinen kuorohelmi on Bachin notkeailmeinen Motetti, ja kaiken kaikkiaan laulaa kookas ja tasasuhtainen kuoro kymmenkunta numeroa. Ja kun ollaan päästy adventtiaikaan, kuullaan tänä vuonna ensi kerran myös iki-ihana Voglerin Hoosianna-hymni. Dipl.urkuri Pentti Pelto – Kangasalan Urkutehtaan tekn. johtaja, tunnetaan täällä Klemetti-Opiston opettajana ja etevänä urkurina.
Moni seurakuntalainen saapuu varmaan 1. adventin ehtoona kirkkoon kuulemaan entisen kirkkoherran Martti Halmesmaan miehekästä puhetta.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 25.11.1971. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
