Tytti Peltoniemi on valmistunut muotisuunnittelun kandidaatiksi Manchester Metropolitan -yliopistosta vuonna 2005.
Ulkomaille hän muutti jo 20 vuotta sitten ja yliopistosta valmistuttuaan hän muutti Hollantiin, jossa hän aloitti ensimmäisen muotialan firmansa. Skotlannissa hän ennätti toimia yrittäjänä sisustus- ja muotialalla yli kymmenen vuotta.
Kaksi vuotta sitten Peltoniemi sairastui rintasyöpään. Hoitojen päätyttyä hän muutti Orivedelle vuosi sitten syyskuussa.
– Suomeen muuton syyt kiteytyivät kahteen B:hen ja kahteen C:hen eli Boris (Johnson), Brexit, Cancer ja Corona. Poliittinen tilanne ahdisti, brexit alkoi hankaloittaa liiketoimintaa, koronan hallinta ei tuntunut järkeenkäyvältä ja sairastuminen muutti elämän prioriteetteja.
Uuden kokeilusta tuli terapeuttista
Taitokeskus Oriveden Auvisen toimipisteellä Peltoniemi alkoi käydä viime vuoden joulukuussa. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta kangas- tai mattopuilla kutomisesta.
– Aloitin matoista. Kudoin monia mattoja erilaisilla sidoksilla ja kuvioilla kaikenlaisia materiaaleja kokeillen. Seuraavaksi siirryin huopaloimiin kutomaan villaa ja sen jälkeen aloitin kokeilut pellavapuilla. Tekeminen on ollut terapeuttista!
Yksi Peltoniemen yrityksistä Skotlannissa oli sisustussuunnittelufirma ja sisustukseen liittyvien asioiden parissa tekeminen on tuntunut hänestä luontevalta.
Tällä hetkellä Peltoniemi perehtyy Suomen kulttuuriperinteisiin ja erityisesti perinnekäsitöihin. Se on hänelle uutta, koska ulkomailla työt veivät kaiken ajan ja nuorena oli erilaiset harrastukset.
Peltoniemi on osallistunut myös moniin Auvisella järjestettyihin käsityökursseihin, esimerkiksi kirjovirkkaus- ja tuftauskursseihin. Aikuisten taide- ja käsityökerhossa hän käy kerran viikossa.
– Aloitin käymään myös kansallispukuvalmistuskurssilla, joka on Jyväskylän kansallispukukeskuksen järjestämä.
Inspiraatioksi muille perinnekäsitöiden maailmaan
Peltoniemi päätti myös järjestää Auvisella näyttelyn nimeltään Perinnekäsityöt tänään. Siihen hän on laittanut esille esimerkkejä perinteisistä käsitöistä, kuten raanuja, ryijyjä ja erilaisia perinnetekstiilejä.
Näyttelyn huomio on kuitenkin Peltoniemen omissa puolen vuoden sisällä valmistuneissa töissä.
– Olisi upeaa, jos näyttely voisi inspiroida ihmisiä tekemään käsitöitä perinteisin menetelmin tai vaikkapa ripustamaan sen perintöryijyn ullakolta takasin seinälle. Mielestäni perinnekäsitöistä huokuu upeaa arvokkuutta arkeen ja perinnekäsitöiden jatkumo on tärkeää.
Näyttelyyn Peltoniemi on kerännyt myös kokoelman aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Esillä on myös monien eri perinteisten käsitöiden harjoitelmia, kuten parsimista ja pirtanauhan tekoa.
Yhteistyötä paikallisen puusepän kanssa
Yhdessä Peltoniemen kutomassa isossa villahuovassa värit perustuvat Akseli Gallen-Kallelan teokseen Tyttö Ruovedeltä. Serlachiuksen taidemuseossa näytteillä oleva teos innoitti Peltoniemeä kuviokutomaan huovan, joka on nyt siis esillä Auvisen näyttelyssä.
– Maalauksesta olen matemaattisesti laskenut oranssin raidan diagonaalisen kulman ja olen käyttänyt teoksen värejä kaikissa villahuovan yksityiskohdissa.
Peltoniemi kertoo, että diagonaalinen raita oli todella monimutkainen toteuttaa, koska siinä oli jopa viisi sukkulaa heitettävänä joka viriöllä. Matemaattista kulmaa hän tarkisti joka senttimetrillä.
– Kalaruotokuvio, jota käytän paljon kudonnassani, syntyy kangaspuiden polkusten polkemisen suuntaa muuttamalla. Gallen-Kallelan teokseen perustuvassa huovassa kalaruotokuvio toistuu kolmen sentin välein eli se on jokseenkin keskittymistä vaativaa puuhaa!
Mielenkiintoisin projekti Peltoniemelle on ollut paikallisen puusepän, Ville Sepin kanssa suunniteltu ja valmistettu sermi.
Peltoniemi on kutonut Sepin työstämän paperinohuen koivuviilun villaloimeen pellavaa käyttäen. Sepin käsityönä tehdyt vaahterakehykset messinkisine yksityiskohtineen täydentävät hienosti Peltoniemen kudontaa. Kauniit kulmaliitokset, pyöristetyt sisäkulmat ja siistit jiirit paljastavat Sepin viulunrakennustaustan.
– On ollut todella upea nähdä kutomani tekstiili osana kaunista ja toimivaa huonekalua. Seuraavat projektit Sepin kanssa on jo suunniteltu ja yhteistyö tulee jatkumaan.
Yhdessä esillä olevassa lankakieputuksella tehdyssä väritutkielmassa Peltoniemi on poiminut värejä maalauksesta. Hän on myös miettinyt värien keskinäistä sopivuutta.
Uusiokäyttö on Peltoniemelle tärkeää
Kierrätysmateriaalit ovat Peltoniemelle tärkeitä. Hän pyrkii välttämään uusien materiaalien hankintaa ja suosii mahdollisimman paljon materiaalien uusiokäyttöä.
Yhden maton Peltoniemi on tehnyt kolmestatoista erilaisesta farkusta ja huonekaluteollisuudesta ylijäämäksi jääneestä hulpioreunasta. Matto on kudottu perinteiseen Tähkä-sidokseen.
Pellavamateriaaleista Peltoniemi on valmistanut muun muassa keittiö- ja lautasliinoja. Peltoniemi on tehnyt myös pienen laukun pellavavohvelisidokseen kierrätetyllä silkkilangalla.
Yhdessä esillä olevassa villahuovassa Peltoniemi on käyttänyt kultanauhaa. Hän on poistanut loimesta lankoja ja korvannut ne kultanauhalla, jota hän on myös käyttänyt kudontamateriaalina.
Toisessa villahuovassa sekä huivissa Peltoniemi on käyttänyt ompelulankaakin ohuempaa kierrätettyä puuvillasekoitelankaa kuusinkertaisena oikean paksuuden saavuttamiseksi.
– Villaloimi on 140 senttimetriä leveä, mutta poistamalla muutaman langan keskeltä pystyn jakamaan työn kahteen 70 senttimetrin osioon. Tällä hetkellä teen asiakastilauksina kahta huivia vierekkäin kahdella sukkulalla.
Peltoniemi on ahkera Instagramin käyttäjä. Hän postaa tililleen päivittäin näyttelyyn ja käsitöihin liittyviä kuvia ja yksityiskohtia.
