Eläkkeellä oleva Toivo Saarinen nauttii yhä lentokoneilla lentämisestä.
Pirkkalan lentokentältä Saarinen nousi pienlentokoneella ilmaan muun muassa elokuun alussa. Kyydissään hänellä oli naapurinsa Esa Kallio. He kaartelivat Oriveden yläpuolella maisemia ihaillen.
– Joskus keväällä Esa kyseli minulta, sopisiko hän pitkänä miehenä pieniin lentokoneisiin, joilla lentelen. Että kuinka pitkiä miehiä koneisiin mahtuu.
– On niitä ennenkin ollut pitkiä miehiä lentämässä, joten tänä syksynä kirjaston edessä kysäisin yllättäen Esalta, lähteekö hän mukaan lennolle, jonka olin varannut. Esa innostui heti, ja niin sitä lähdettiin matkaan, Saarinen hymyilee.
Koneella sateenkaaren läpi
Tulomatkalla Kuorevedeltä radioyhteys hävisi lennonjohtoon. Saarinen ja Kallio pääsivät kuitenkin laskeutumaan hyvin takaisin Pirkkalaan.
– Kuulimme koko ajan lennonjohdon äänen, mutta lennonjohto ei kuullut meitä koneesta. Lentomme jälkeen kuulokkeet menivät vaihtoon, Saarinen kertoo.
Esa Kallio kertoo, että he lensivät Saarisen kanssa Näsijärven päällä sateenkaaren läpi. Sateenkaari oli erikoinen ympyrän muotoinen sateenkaari, josta ei näyttänyt näkyvän sateenkaarenpään loppua.
Kalliolle elämys oli todella mieleenpainuva.
Lupa haltuun vuonna 1959
Toivo Saarinen ei omista yhtäkään omaa lentokonetta, koska lentokoneen rekisteri ja kunnossapito vaatisivat paljon rahaa. Lainakoneilla Saariselle jää kuluiksi polttoainemaksut, jotka nekin maksavat jo yksistään melkoisesti.
Saarinen on nyt 81-vuotias. Tähän mennessä hän on lentänyt tuhat lentotuntia moottorikoneilla, vuodesta 1984 alkaen. Purjelentokoneilla Saarinen on lentänyt vuodesta 1961 alkaen.
Saarinen kävi lentosotakoulun Kauhavalla vuonna 1959, jolloin hän sai ensimmäisen lentolupansa.
Muistoja myös sotalentokoneista
Lapsuutensa sota-ajasta Saarinen muistaa, kuinka läheisellä pellolla tehtiin kaksimetrisestä kaurasta lyhteitä, ja lyhteet laitettiin vielä hengittäville kuhilaille. Saarinen oli mummunsa kanssa pellolla, kun yhtäkkiä lentokoneita lensi pellon päällä.
– Heinäkasan alle minut piilotettiin. Usein juostiin myös metsään pakoon. Aina ei tiedetty, mikä lentokone oli kyseessä, Saarinen muistelee.
Saarinen puuhastelee mielellään Oriveden Vehkalahden kylällä sijaitsevalla mökillään. Saarinen on koonnut risukasoja hakkuun jäljiltä, kun hän myi maitaan. Saarisen suku on asunut samoilla tiluksilla ainakin 1800-luvulta lähtien.
– Puiden pilkkominen ja hyötyliikunta kuuluvat olennaisena osana elämääni. Aiemmin olen suorinut tuulenkaatoja. Aina jotain näpertelen. Käyn myös usein kirjastossa, Saarinen kertoo.
Saarisen vakituinen asunto sijaitsee kerrostalossa Hallissa. Orivedellä Vehkalahden mökkinsä ulkosaunassa hän käy kuitenkin joka lauantai.
Matkustusinto säilyy
Usein ulkomaan komennuksilla Ruotsissa, Englannissa ja Venäjällä työnsä puolesta käynyt Saarinen matkustelee yhä mielellään. Korona ei häntä ole huolestuttanut.
– Amerikan matkan olen varannut joka vuosi neljäksi viikoksi, mutta isot lentoyhtiöt lopetti Atlantin yli lennot. Sain sähköpostia, että minulle ei pystytä järjestämään paluulentoa Helsinkiin viranomaisten määräysten takia. Mutta halpalentoyhtiö lensi kuitenkin, tosin sain pari ylimääräistä lomaviikkoa sen johdosta, Saarinen kertoo.
