Kattomaalarin toive on, että kolmeen tuntiin ei urakan jälkeen vettä taivaalta vihmoisi. Siinä ajassa maali on pinnastaan sen verran kuiva, ettei sateesta aiheudu enää vahinkoa.
Työn laatua ei talon omistajan kannata kuitenkaan hetkeen käydä katolla tarkistamassa. Käynnistä saattaa jäädä sellaisia jälkiä, että työ on tehtävä uudestaan.
– Sen voi luvata, että täysin valmis katto on kahden viikon kuluttua. Silloin pinnoite kestää jo vaikkapa katolla kävelyn. Mutta ensimmäinen talvi on yleensä se suurin koettelemus, silloin lumikuormat voivat hiertää maalia irti, 45 vuotta kattojen maalauksia tehnyt Reijo Viljanen toteaa.
Kokemusta Viljaselle on kertynyt sen verran, että enää ei yhden katon maalauksen kanssa viikkoa tuhrata, kuten ensimmäisen urakan kanssa kävi.
– Kaverilta jäi minulle maaliruisku ja ajattelin kokeilla, miten katon maalaaminen onnistuisi. Se oli ihan tavallinen rintamamiestalo, mutta viikko siinä meni ja paljon maalia. Sitä valui jopa syöksytorvia pitkin niin, että piti laittaa paljut alle, Viljanen naurahtaa.
– Tuuria oli siinä, että olimme osanneet ohentaa maalin oikealla tavalla, niin katosta tuli kuitenkin hyvä. Seuraavalla viikolla olin kuitenkin kisällin opissa toisella maalarilla ja sen jälkeen ovat hommat hoituneet.
Kesäpoika pesee, Viljanen maalaa
Vuosien aikana Viljanen on ennättänyt kiivetä monelle katolle. Hommat hän aloitti yhdessä veljensä kanssa 1970-luvulla. Töitä riittää yhä runsaasti, mutta enää mies ei urakoi yhtä paljon kuin aiemmin.
– Yhden kesäpojan kanssa tässä nyt töitä tehdään ja vähän niitä helpompia kohteita valitaan, Viljanen sanoo.
Kesäpoika on Tommi Vuorinen, jonka vastuulla on pestä katot painepesurilla, jotta ne ovat puhtaita maalausta varten. Vuorisen mukaan pesu on koko urakan työläin ja tarkin vaihe.
– Pesu on täysin luomupesu eli mitään pesuaineita ei käytetä. Painepesuri on sen verran tehokas, että sillä lika ja pieni jäkälä lähtevät helposti, mutta peltikaton pinta pysyy kuitenkin vaurioitumattomana, Vuorinen sanoo.
Jos katossa on ruosteisia kohtia, niistä hierotaan vielä ruostehilse pois ennen kuin maalia voidaan alkaa ruiskuttaa. Silloin on Viljasen vuoro nousta katolle takuuvarmaksi todetun maalin kanssa.
– Luotan vesiohenteiseen maaliin, joka on testattu saaristo-olosuhteissa. Siinä on riittävästi myös ruosteenestonainetta. Se maali kestää, joten sille on helppo antaa takuu, että se pysyy kauemmin kuin mitä auton takavalot näkyvät pihaan, Viljanen veistelee.
Valmista yleensä yhdellä käyntikerralla
Peltikattojen kanssa ei kovin paljon tarvitse temmeltää, jos kyse on yksikertaisesta kattorakenteesta. Jo yhdellä käyntikerralla maalarit saavat yleensä hommansa valmiiksi.
– Mutta jos yläkerran vihtori heittää vettä, niin se sitten venyttää töitä.
Toisin on tiilikaton kanssa: se vaatii tiilen pintojen hiomista ja ainakin kaksi maalauskertaa, jotta katosta tulee jälleen kestävä.
– Kun tiilen pinta on rikottu, niin maalipinnoite imeytyy siihen hyvin. Sitten vain annetaan kuivua kunnolla ja maalataan uudestaan hiukan ohennetummalla maalilla. Pinnasta tulee kuin lasia ja kestää taas 20-40 vuotta, Viljanen sanoo.
Tavanomainen peltikaton huoltoväli on noin 20 vuotta. Viljasen mukaan fiksut isännät ja emännät ovat sen myös ymmärtäneet.
– Silloin vältytään suurilta pohjatöiltä, kun huoltoväli ei ole päässyt repsahtamaan. Ruostetta ei esimerkiksi tarvitse pestä pois, joten ei tarvitse kuin vetää uusi pinta päälle ja taas on katto kunnossa 10–20 vuotta.
Viljanen myös muistuttaa, että ruostunut katto ei aina ole vaihtokuntoinen.
– Putsaaminen ja maalaaminen voivat tuoda katolle paljon lisävuosia.
Lokakuussakin voidaan vielä katto maalata
Lumikuorman lisäksi myös aurinko kuluttaa kattoja. Silloin merkitystä on myös katon jyrkkyydellä: loivempaa kattoa aurinko ei niin kovaa polta kuin jyrkempää.
Kattomaalarin sesonki on kesäkausi. Viljanen kertoo, että menneenä kesänä auringosta on saanut nauttia riittävästi ja osa hommista on pitänyt tehdä jopa yöaikaan.
Poutaisia päiviä Viljanen kuitenkin vielä toivoo, sillä hommia tehdään vielä syksylläkin.
– Kesän ja alkusyksyn hommia nämä ovat, mutta joskus on maalattu vielä lokakuussakin. Ihan tarkasti mekään emme aikatauluja lyö lukkoon, sillä yllätyksille on vähän jätettävä varaa.
– Nyt esimerkiksi tulimme takaisin Orivedelle maalaamaan yhtä kattoa uudestaan, kun yökaste oli ensimmäisen maalauskertamme jälkeen vienyt siitä pinnan. Se ei ollut ehtinyt kuivua riittävästi ennen yön tuloa, Viljanen sanoo.
