Kissanomistajan koti mielletään helposti haisevaksi sikolätiksi – ”En kehtaa edes sanoa omistavani kuusi kissaa”

Kuuden kissan omistaja Josefiina Huhta-aho on sisustanut kotinsa itselleen eikä hän tee sisustusvalintoja kissojen ehdoilla. Olohuoneen nurkassa on kissoille kiipeilypuu. Makupalallekin olisi tulijoita. – Kissat ovat aivan onnellisia sisäkissoina, kunhan ne saavat syötävää, juotavaa, lämpöä ja läheisyyttä. Kuva: Heli Rahkonen

– En yleensä edes kehtaa sanoa, että minulla on kuusi kissaa. Oletus on heti se, että kämppäni on haiseva ja sotkuinen ja kissat lisääntyvät holtittomasti, tunnustaa orivesiläinen Josefiina Huhta-aho, 25.

Hän on tarkka kotinsa siisteydestä, mutta huomauttaa, että paljon on kiinni siitä, miten kissoja hoidetaan.

– Karvaa ei lähde niin paljon, kun kissan turkinhoito on kunnossa. Myös esimerkiksi laadukas kissanhiekka ja laadukas ruoka pitävät hajut loitolla, Josefiina Huhta-aho sanoo.

Ensihoitajana Tampereella työskentelevä Huhta-aho muutti omakotitaloon Rovastinkankaalle alkuvuodesta. Vaikka kissat ovat hänelle kaikki kaikessa, on hän sitä mieltä, että koti on ensisijaisesti ihmisen koti.

– Minulla on tavaroita pöydillä ja hyllyillä, ja ne saavat olla siellä rauhassa, vaikka kissat saavatkin olla pöydillä. Sileäpintaiset materiaalit ovat tietysti käytännöllisiä kissojen kanssa, mutta eivät minullakaan kaikki materiaalit kotona ole kissaystävällisiä. Nukkamattoa sitten vain imuroidaan tarpeen vaatiessa enemmän, hän naurahtaa.

Josefiina Huhta-aho sanoo, että kyllä kissat kotia osaavat turmellakin, mikäli niillä on tekemisenpuutetta. Hänellä kissoille on virikkeenä olohuoneen seinustalla oleva korkea kiipeilypuu. Lelujakin saa pyöriä lattioilla. Kasvit sen sijaan ovat tekokasveja ja kynttilät paristokäyttöisiä turvallisuussyistä.

– Kyllähän kissat joskus raapivat sohvan pieliä, mutta se on elämää. Sohvan saa uusittua.

Unni kiipesi olohuoneen nurkassa olevaan kiipeilypuuhun. – Kissat haluavat korkealle, ja kiipeilypuut ovat tähän tarpeeseen hyviä. Kuva Heli Rahkonen

Hiekkalaatikko osana sisustusta

Kissojen hiekkalaatikoiksi tarkoitetut muovilaatikot ovat Josefiina Huhta-ahon mielestä niin rumia, että hän teki kissoilleen huomaamattoman vessan tavalliseen matalaan kaappiin. Sen molempiin päätyihin tulivat kulkuaukot. Lipaston sisään mahtuu piiloon kaksi hiekkalaatikkoa.

– Tällaisessa ratkaisussa hiekkalaatikot eivät vie erikseen tilaa eikä hiekka myöskään kulkeudu kaapin ulkopuolelle. Hajuhaittoja ei ole lainkaan.

Kissojen ruokailupaikka on keittiössä, ja ruoka syödään lattialla olevista aktivointiruokakipoista. Tällöin kissa joutuu näkemään vaivaa ruuan saamiseksi, eikä vain hotki ateriaansa.

– Veden kissani juovat vesiautomaatista. Sen lisäksi, että automaatti kannustaa kissaa juomaan, automaatissa koko ajan liikkuva vesi pysyy raikkaana, Josefiina Huhta-aho kertoo.

Kissojen hiekkalaatikot on upotettu sisustukseen muutenkin sopivaan kaappiin. Kissat kulkevat laatikoille päätyihin sahattujen reikien kautta. Lipaston päällä olevat esineet saavat olla Faisalta rauhassa. Kuva: Heli Rahkonen

Päivällä ulkotarhassa, yöllä kainalossa

Muutettuaan kerrostalosta omakotitaloon Josefiina Huhta-aho rakensi ensitöikseen sisäkissoilleen ulkotarhan tiheästä verkosta. Myös ulkotarhassa kissat pystyvät kiipeilemään.

– Kissaturvallinen ulkotarha on helppo, nopea ja edullinen rakentaa. Suosittelen kyllä kaikille kissanomistajille. Omat kissani viihtyivät siellä kesällä aamusta iltaan, osa jopa sateella.

Yöksi kissat sentään malttoivat tulla tarhasta sisälle.

– Ne nukkuvat kaikki vieressäni, Josefiina Huhta-aho hymyilee.

Ensitöikseen omakotitaloon muutettuaan Josefiina Huhta-aho rakensi kissoilleen ulkotarhan, jossa osa kissoista viihtyy jopa sadesäällä. Tällä kertaa ulkoilemaan lähti Ari. Kuva: Heli Rahkonen

Pentuhuoneessa pokaalit ja pesimärauha

Josefiina Huhta-ahon kissoista neljä on siperiankissoja ja kaksi maatiaisia. Josefiina Huhta-aho myös kasvattaa siperiankissoja Suomen kissaliiton kasvattajana ja kuuluu Pirkanmaan rotukissayhdistyksen hallitukseen. Pentueita syntyy yhdestä kahteen vuodessa. Pennut ovat kasvattajallaan 14 elinviikkoonsa asti.

Jotta emo ja pennut saavat olla stressittömässä ympäristössä muilta kissoilta rauhassa, on talon yläkerrassa erikseen pentuhuoneeksi nimetty tila.

– Täällä emo saa synnyttää ja hoitaa pennut rauhassa. Samalla pystyn hyvin valvomaan niitä ja huomaamaan herkästi, jos emon tai pentujen voinnissa on jotakin häikkää.

Pentuhuoneessa huomio kiinnittyy tuuletusikkunaan.

– Kissakodissa pelkkä hyönteisverkko ei riitä, vaan pitää olla lisäksi metalliverkko.

Kissat näkyvät pentuhuoneen sisustuksessa poikkeuksellisesti esineinä. Kappaverhoissa on kissakuviota, ja esillä on ahkerasti kotimaassa ja ulkomailla näyttelyitä kiertävien kissojen palkintoja.

– Keräilen näitä eläimiä, en niinkään tavaroita, Josefiina Huhta-aho hymyilee.

Josefiina Huhta-aho kasvattaa kotonaan siperiankissoja, joiden tuimaan ilmeeseen ja tuuheaan turkkiin aikanaan ihastui. Omakotitalon yläkerrassa on kissanpennuille oma pentuhuoneeksi kutsuttu tila, jossa emo ja pennut saavat pesiä ensimmäiset viikot rauhassa. Nyt kun pentuja ei ole, sai Faisa käydä leikkimässä pentuhuoneen leluilla. Kuva: Heli Rahkonen

Leave a Comment