Äskettäiset uutiset kertoivat hoitajapulan tuomista ongelmista Oriveden Särkänkodissa. Yleinen puute hoiva-alan ammattilaisista on tuntunut päivittäisessä työssä jo pitkään, ja lomakauden tulo vei tilanteen kestämättömäksi.
Särkänkoti ei ole ainoa hoivakoti, jossa painiskellaan jatkuvan työntekijäpulan kanssa. Työvuoroihin ei löydy aina riittävästi väkeä, ja sijaisia etsitään kuumeisesti. Tämä on lukemattomien hoivatiimien vetäjien jatkuvaa arkipäivää. Hoitajia painaa jatkuva kiire, ja moni työntekijä joutuu venymään äärirajoilleen, vuorosta toiseen.
Vanhukset, muistisairaat ja muut hoivaa tarvitsevat ihmiset ovat tässä oravanpyörässä usein perimmäisen kärsijän osassa. Liian moni jää vaille kunnollista perushoivaa. Myös liian moni jää vaille säännöllistä ulkoilua ja muita virikkeitä. Joskus asukas joutuu kokemaan jopa ihmisarvon ja -oikeuksien kannalta kyseenalaista kohtelua.
Aluehallintovirasto valvoo hoivakoteja ja puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin, omien rajallisten voimavarojensa puitteissa. Laajempi ongelman ratkaiseminen vaatii kuitenkin koko hoiva-alalla jotain isoa muutosta. Se on ainakin selvää, että hoitohenkilöstö tekee todella vaativaa ja usein hyvin raskasta työtä pienellä palkalla. Monet jaksavat, toiset eivät, jotkut vaihtavat alaa johonkin muuhun.
Olisi hienoa osata kertoa, miten homma hoidetaan. Mutta helppoja keinoja ei ole. Ehkä sote-uudistus voi muuttaa jotain, mutta sekin etenee vielä hitaasti käytännön tasolle. Nyt on kuitenkin jo kiire.
