Yhteinen taidenäyttely kokosi kenkätehtailija Edvard Walleniuksen sisarusten jälkeläiset Wapriikkiin

Näyttelyn taiteilijat ja tekijät koolla. Vasemmalta Timo Pyhälä, Johanna Saastamoinen, Sinikka Lahtivirta, Päivi Saastamoinen, Mikko Pyhälä, Siru Erling ja Valeri Erling. Kuva: Juha Jäntti

Walleniuksen Wapriikissa on avattu näyttely, joka tuo esille entisen kenkätehtaan perustajan sukulaisten taiteelliset ulottuvuudet. Edvard Walleniuksen sisarusten jälkeläiset löysivät toisensa ja kokosivat monipuolisen kattauksen teoksia usean sukupolven edustajilta.

Avajaisissa olivat paikalla niin näyttelyn kokoamisesta vastannut ydinryhmä kuin lähes kaikki näyttelyn taiteilijatkin. Urakassa on ollut keskeisenä hahmona emeritus-suurlähettiläs, tietokirjailija ja Tieto-Finlandian voittaja Mikko Pyhälä.

– Näyttelyidea ei ollut minun, vaan se tuli vuosi sitten edesmenneeltä Sirkka Valannolta ja sisareltani Siru Erlingiltä. Annoin ajatukselle tukeni ja lähdin mukaan toteuttamaan sitä, Pyhälä kertoi.

– Tunsin eniten väkeä kummastakin sukuhaarasta, sekä Pyhälän että Valannon puolelta. Tiesin esimerkiksi, mistä saisimme muusikoita luomaan yhdessä hienon taidetapahtuman.

Hankkeessa on mukana Edvard Walleniuksen kahden veljen ja toisen sisaren jälkeläisiä. August Wallenius ja Kalle Wallenius ottivat sukunimen Valanto, ja tämä nimi on periytynyt jälkipolville heidän sukuhaaroissaan. Fanny Wallenius avioitui Ville Pyhälän kanssa, ja tästä sai alkunsa Pyhälän sukuhaara.

Emeritus-suurlähettiläs Mikko Pyhälä piti avajaispuheen edesmenneen Sirkka Valannon maalausten äärellä. Kuva: Juha Jäntti

Kirjan kirjoittaminen yhdisti

Keskeinen henkilö näyttelyajatuksen synnyssä ja ylipäätään sukulaisten toistensa löytämisessä on ollut orivesiläinen Sinikka Lahtivirta, Fanny ja Ville Pyhälän tyttärentytär. Hän kirjoitti Edvard Walleniuksesta kirjan, joka ilmestyi vuonna 2017. Kirjoittamisen aikana hän teki paljon yhteistyötä sukulaistensa kanssa.

– Sinikka on saattanut meidän sukulinjamme yhteen. Sitä kautta tuli mahdolliseksi sekin, että olemme nyt täällä yhteisessä ja ainutlaatuisessa tilaisuudessa, Mikko Pyhälä totesi näyttelyn avauspuheessaan.

Lahtivirta aloitti yhteydenotot alun perin sen jälkeen, kun hän sai valokuvan Edvard Walleniuksesta ja hänen sisaruksistaan pieninä lapsina. Tätä kautta löytyi yhteys myös Juupajoella asuvaan Päivi Saastamoiseen, August Valannon lapsenlapseen.

Kun sukulaiset löysivät vähitellen toisensa, he aloittivat vapaamuotoiset kokoontumiset, joita on järjestetty tähän mennessä puolenkymmentä.

– Siinä vähitellen tutustuimme toisiimme ja tykästyimme. Huomasimme myös, että meillä on taiteellisia ja musiikillisia lahjakkuuksia puolin ja toisin. Siitä tämä kaikki on lähtenyt.

Etualalla Timo Pyhälän Metamorfoosi, taustalla Siru Erlingin teoksia sarjasta Andalucia. Kuva: Juha Jäntti

Taidetta monipuolisesti

Idea näyttelystä oli olemassa jo ennen Wapriikin syntyä. Kun entinen kenkätehdas sitten heräsi uudelleen eloon, näyttelyn puuhaihmiset ottivat yhteyttä Hannele Eerola-Jämséniin.

– Tämä on fantastisen hieno paikka, hyvällä maulla ja järkevästi kehitetty taidekeskukseksi. Nyt kun olemme tässä pisteessä, olemme tavattoman tyytyväisiä näyttelykokonaisuuteen, Pyhälä kehui.

Sukulaisten keskuudessa on useita taiteen harrastajia ja ammattilaisiakin. Tunnetuin näyttelyssä mukana oleva taiteilija on Timo Pyhälä, joka tekee kiviveistoksia suomalaisista luonnonkivistä.

Yksittäisistä tekijöistä Siru Erling on näkyvimmin esillä maalauksillaan. Hän on opiskellut kuvataidetta, ja hän on järjestänyt taideleirejä eri puolilla maailmaa. Näyttelyssä on mukana paljon myös Sirkka Valannon maalauksia.

– Tämä on osaltaan Sirkan muistonäyttely. Samalla kunnioitamme näyttelyllä esi-isiämmekin, jotka perustivat tehtaan ja pitivät sen toiminnassa.

Pyhälä on tuonut näyttelyyn lintuvalokuvia, jotka ovat peräisin työvuosilta Latinalaisessa Amerikassa. Sinikan jo edesmenneeltä äidiltä, Leena Lahtivirralta on esillä kuultokudoksia. Päivi Saastamoisen tytär Johanna Saastamoinen on mukana maalauksillaan.

Sirkka Valannon akryylimaalauksia. Kuva: Juha Jäntti

Lisäksi näyttelyssä ovat nähtävillä Toini Vääriskosken kollaasi, Sampo Pyhälän sekatekniikkatöitä ja Valeri Erlingin videoteos.

Näyttelyssä on esillä paitsi taidetta, myös tietoa Walleniuksen suvun ja kenkätehtaan historiasta. Laaja tekstiaineisto on Lahtivirran käsialaa. Johanna Saastamoinen suunnitteli näyttelyn tämän osuuden ulkoasun.

Avajaiset osoittivat, että Walleniuksen suvussa on musiikillista voimaa ja osaamista. Timo Pyhälä soitti kontrabassoa, Sampo Pyhälä rytmisoittimia ja Rosa Pyhälä Australian alkuperäisasukkaiden puupuhallinta nimeltään didgeridoo. Aili Pyhälä säesti itseään kitaralla, hän esitti säveltämänsä ja sanoittamansa laulu.

Paikalla oli ammattimuusikoista koostuva Aura-trio. Suvun jäsenistä Siiri Anttonen soittaa kokoonpanossa kontrabassoa. Siirin äiti Marjut Anttonen luki Sinikka Lahtivirran kertomuksen Luontoelämyksiä.

Leena Lahtivirran kuultokudos Tiimalasi. Kuva: Juha Jäntti

Voimaa suvun ja tehtaan historiasta

Näyttelyn valmistuminen on ollut tekijöilleen mieliinpainuva hetki. He ovat tehneet yhdessä jotain, jonka he kokevat merkittäväksi. Tärkeää on ollut saada tehdä asioita yhdessä.

– Näyttelyhankkeen ja avajaisten yksi tarkoitus on saada tutustua sukulaisiin, joita emme ole ennen tavanneet. Minun luonani on käynyt kahvilla jo paljon väkeä serkuista lähtien. Näinä aikoina vain olemme kahvitelleet lähinnä ulkopöydän äärellä, Päivi Saastamoinen kertoi.

– Se on hienoa, että näyttelyllä on kytkös paikalliseen historiaan ja käytännön toimintaan, ja myös tehtailijan persoonaan. Varmastikaan nykyajan ihmisillä ei ole käsitystä siitä, mitä kaikkea tehtaan perustaminen ja sen kanssa eläminen todella tarkoitti. Tätä on hyvä tarkentaa.

Walleniuksen ja tehtaan historia tuli Lahtivirralle tärkeäksi sitä mukaa, kun hän kävi läpi kenkätehtailijan elämän vaiheita.

– Edvard Wallenius oli sisukas mies, ja hän puski eteenpäin vaikeuksista huolimatta. Kun itselläni on synnynnäinen cp-vamma, olen saanut näistä kertomuksista sisua ja kykyä katsoa elämää hiukan eri tavalla. Olen löytänyt itseni suvun menneisyydestä, ja se on ollut mielenkiintoinen kokemus.

Walleniuksen suvun taiteilijat -näyttely on esillä Walleniuksen Wapriikissa 15. elokuuta asti.

Lisäksi 18. heinäkuuta asti on esillä kaksi muuta näyttelyä. Taiteilijaryhmä 20 x 20 on tuonyt nähtäväksi suomalaisten ja hollantilaisten visuaalisen alan ammattilaisten tekemää keramiikkaa, lasiveistoksia, maalaustaidetta, valokuvia, grafiikkaa ja kollektiivisia teoksia Summertime-näyttelykokonaisuuteen. Juha Vanosen abstraktit akryylimaalaukset puolestaan käsittelevät tilaa ja liikettä.

Sinikka Lahtivirta on kirjoittanut kirjan kenkätehtailija Edvard Walleniuksesta. Kuva: Juha Jäntti
Aura-trion kontrabasisti Siiri Anttonen kuuluu Walleniuksen sukuun. Musisoimassa olivat myös selloa soittava Sakari Kivinen ja kitaristi Tuomas Taanila. Kuva: Juha Jäntti

Leave a Comment