Juupajokelaisen Heidi Salmisen mielestä lautanrakennus on mukavaa puuhaa. 9-vuotias sudenpentu ei malta odottaa, että pääsee kulkemaan lautalla veden päällä.
– Minusta on kivaa solmia lautan kehikkoa, hän kertoo innoissaan.
Juupajoen Eräpartion 40-vuotisjuhlaleiri järjestettiin viikonloppuna Juupajoen Heimolassa. Torstaina paikalle tulivat seikkailijat ja tarpojat kuuden kilometrin päivävaelluksella eli haikilla. Haikilla voidaan tarkoittaa myös yhden tai kahden yön vaellusmaista retkeä.
Perjantaina paikalle saapuivat sudenpennut ja kehitysvammaisten sisupartioryhmäläiset. Perjantain ohjelmassa oli luvassa leiripaitojen värjäämistä ja koristelua sekä maitopurkkilauttojen rakentamista.
Lauantain ohjelmassa taas oli esimerkiksi kaislapunontaa ja maastoetsintää.
Maitolautat liittyvät perinteisiin
Maitopurkkilauttojen tekeminen liittyy leirin Juupajoen Eräpartion 40-vuotisteemaan. Leirillä onkin tarkoitus tuoda teema näkyvästi esiin aktiviteettien avulla, jotka liittyvät lippukunnan historiaan.
Menneinä vuosina on tehty esimerkiksi maitopurkkilauttoja. Leirin apuohjaajat Juha Hakonen ja Sampsa Saariniemi sekä ohjaajat Tero-Pekka Pajunen ja Dan Fraser opastavat partiolaisryhmää lautan tekemisessä.
Lauttoihin tehdään kehikko ja sen sisälle laitetaan maitopurkit. Mukana on myös muovia, styroksia ja kanisteria pinnalla pysymisen avustamiseksi.
Lue myös: Juupajoen Eräpartio täyttää 40 vuotta – juhlavuosi näkyy kesäleirin teemassa
Lautan runkoa solmiva Salminen on ollut partiossa kaksi vuotta, ja ensi vuonna hänestä tulee seikkailija. Parasta partiossa ovat hänen mielestään metsäretket ja eri leikit.
– Tältä leiriltä odotan eniten teltassa nukkumista, hän kertoo.
Paidat koristellaan kuminauhojen avulla
Pienen kävelymatkan päässä järven rannassa tehdään kovaa vauhtia leiripaitoja. Paidat värjätään kiehauttamalla ensin kattilassa väriaineen suola. Kumilenkkejä solmitaan paitoihin, jolloin saadaan esimerkiksi spiraalikuvioita värjätessä paitaa.
Paidat laitetaan sitten väriainekattilaan värjäytymään. Tämän jälkeen ne laitetaan vettä täynnä olevaan ämpäriin, jossa huuhdotaan ylimääräiset väriaineet pois. Sitten vain paita kuivumaan narulle.
Kun paita on kuivunut, voi kumilenkit ottaa pois, ja kuviointi on valmis. Tätä tekotapaa kutsutaan solmubatiikkimenetelmäksi.
Yksi ryhmä on saanut juuri paitansa valmiiksi. Ne on värjätty sinisiksi. 11-vuotias Roni Toivonen on tyytyväinen omaan paitaansa.
– Paidan värjäämisen ymmärsi sitten kun sitä alkoi vain tekemään, hän toteaa.
Toivonen odottaa leiriltä odotan eniten leiridiskoa, joka järjestetään lauantaina illalla. Luvassa on Heimolan salissa musiikkia ja herkkuja.
Partio on Toivoselle mieluinen harrastus.
– Parasta partiossa on se, että pääsee tekemään luonnossa monipuolisesti ja nukkumaan teltoissa, hän kertoo.
Partiota kaksi vuotta harrastaneet 8-vuotias Tekla Koskinen ja 9-vuotias Enla Fraser solmivat parhaillaan kuminauhoja paitoihinsa. Heidän paidoistaan on tulossa punaisia.
Koskisen mukaan oman paidan saaminen on ehkä leirillä hienointa. Vuoden partiota harrastanut 10-vuotias Iina Jaatinen sanoo, että partioharrastuksessa parasta on uusien asioiden oppiminen.
Juttutuokio partiolaisten kanssa jää lyhyeksi, sillä tytöillä on kiire laiturille katselemaan kaloja.
Vanhemmille partiolaisille vastuuta
Lippukunnanjohtaja Emmi Pajunen kertoi perjantaina, että leiri oli mennyt hyvin.
– Partiolaiset ovat olleet innokkaita. Yleensä melkein koko lippukunta lähtee leireille, hän valaisee.
Pajunen on tyytyväinen normaaliin leirimiehitykseen etenkin siksi, että viime keväänä Juupajoen Eräpartio pystyi järjestämään vain pieniä retkiä koronan takia.
Seikkailijoiden ja tarpojien kuuden kilometrin päivähaikki meni Pajusen mukaan hyvin. Isommat partiolaiset pitävät siitä, että saavat omaa aikaa.
Sisupartiolaisten vetäjä Tiina Hakonen huikkaa perään, että vanhemmat partiolaiset nauttivat myös vastuun kantamisesta.
– Melkein joka vuosi suosikki on leirikaste, kun he saavat suunnitella sen seuraavalle ryhmälle, Pajunen kertoo.
Juhlateema näkyy monella tapaa
Maitopurkkilauttojen ja leiripaitojen tekemisen lisäksi juhlateema tulee esille usealla eri tavalla.
– Haikilla on kysymyksiä vanhaan toimintaan ja historiaan liittyen. Iltaohjelmaan kuuluu vanhoja klassikkojuttuja ja ylläreitä, Pajunen paljastaa.
Lisäksi aiemmin tehtyä pajunpudontaa tehdään leirillä hieman muunnettuna, nimittäin kaislanpudontana.
Pajusen mielestä tärkein tavoite leiriltä lähtiessä on, että partiolaiset ovat oppineet ryhmätyötaitoja. Isompien partiolaisten tulisi oppia ryhmien vetäjinä huolehtimaan pienemmistä.
Ylipäätään partiossa opitaan Pajusen mielestä monia tärkeitä taitoja, kuten vastuuta, johtajuutta, luonnossa olemista, kädentaitoja ja omista tavaroista huolehtimista.
Juttua on muokattu 7.7.2021 kello 15:44: Ensimmäisen kuvan kuvatekstissä kerrottiin virheellisesti, että kuvassa esiintyy Emmi Pajunen. Juttuun on korjattu Pajusen tilalle Heidi Salmisen nimi.
