Kultavuoren ja Hirsilän kouluissa on menossa kolmivuotinen, kestävän kehityksen Erasmus+ -hanke, jonka nimi on Take Care! Sustainable children – sustanaible Earth. Sen teeman mukaan on tärkeää oppia kestävän kehityksen periaatteet jo lapsena. Näin maapallomme tulee kestämään tulevaisuudessa.
Hankkeessa ovat mukana Suomen lisäksi Belgia, Espanja, Kypros, Kreikka ja Romania. Joukossa on niin pieniä kuin suuriakin kouluja, Erasmus-konkareita ja aivan hanke-aloittelijoita.
– Erasmus+ -hankkeisiin kuuluu oppilaiden ja opettajien tapaamisia osallistujamaissa, mutta koronarajoitusten vuoksi nämäkin matkat ovat olleet tauolla. Siksi Orivedellä päätettiin järjestää virtuaalinen tapaaminen Ateenassa, jonne kouluilta oli tarkoitus matkustaa viime vuoden keväänä, Kultavuoren koulun opettaja Ulpu Siponen kertoo opettajien ja oppilaiden kirjoittamassa matkakoosteessa.
Mukaan saivat hakea Kultavuoren kuudesluokkalaiset ja Hirsilän 5-6-luokkalaiset. Matkaan pääsi 18 oppilasta. Lisäksi ohjelman avajaisiin ja hankemaiden päivittäisiin esittelyihin osallistui useita luokkia jokaisesta maasta. Näin matkalla oli käytännössä satoja lapsia.
Koronarajoitusten vuoksi Kultavuoren ja Hirsilän koulujen oppilaita ei voinut yhdistää yhdeksi ryhmäksi. Kultavuoren oppilaat lähtivät kolmipäiväiselle ”matkalle” Oriveden Kampukselle, Hirsilässä matkailtiin omalla koululla. Hirsilässä matkaoppaana toimi Kaija Laine, Kultavuoressa Ulpu Siponen.
– Mietimme, miten matkasta voisi tehdä edes himpun elämyksellisemmän. Lapset saivat matkaliput, passin ja tehtäväksi pakata matkaan matkalaukun. Lähtöaamuna Kultavuoressa kuului kuulutus siirtyä lähtöportille usealla kielellä, ja tuolla portilla olikin passien ja lippujen tarkastus englanniksi, matkalaukkukorttien täyttö sekä asiaan kuuluva turvatarkastus. ”Lennolla” tarjottiin myös virtuaalisia virvokkeita, englannin kielellä tietysti.
Virtuaalisen matkan ohjelmaan kuului päivittäin omien esitysten valmistelua, kaikille kouluille yhteistä ohjelmaa Zoomin välityksellä, matkalaisten omia työpajoja toisten maiden oppilaiden kanssa pienemmissä ryhmissä sekä dokumentaatioaikaa, jossa kirjoitettiin tai kuvattiin päivän kokemuksia. Opettajille oli joka päivä oma workshop iltapäivisin.
Letkajenkkaa lammen rannalla
Seuraavan Kultavuoren koulun matkakertomuksen kirjasivat Veera Lehmus, Aliisa Lasonen ja Linnea Karisto.
Kotona pakkasimme matkalaukun ja teimme itse passin. Tutustuimme koulussa matkan ohjelmaan ja suunnittelimme ensimmäiseen päivän esitystä ja seuraavan päivän piknik-ruokia.
Ensimmäisen päivän aamuna lähdimme Kultavuoren koulun pihasta ”lentokoneella” Kampukselle eli virtuaalimatkalle Kreikkaan. Kun saavuimme Kampukselle, katsoimme videon, jossa esiteltiin Ateenan nähtävyyksiä. Meille tarjottiin välipalaksi hedelmiä ja kreikkalaisia oliiveja, sen jälkeen valmistauduimme Zoom-puheluun muiden maiden kanssa.
Zoomissa Suomi ja Kreikka pitivät esityksiä toisille maille. Meidän esityksessämme kysyimme toisiltamme, mistä pidämme Suomen luonnossa.
Oppilaat eri maista jaettiin pienempiin ryhmiin. Pelasimme yhdessä ilmastonmuutospeliä ja tutustuimme toisiimme. Pelissä piti säästää rahaa ja pitää kansalaiset elossa suunnittelemalla parempaa tulevaisuutta. Pelissä esimerkiksi valittiin, perustetaanko kaupunkeihin viheralueita vai parkkipaikkoja, ja miten sairaala voidaan pelastaa tulvasateilta. Neuvottelut tehtiin englanniksi.
Seuraavana aamuna tulimme taas koululta Kampukselle. Menimme läheiselle lammelle tanssimaan letkajenkkaa, josta tehtiin opetusvideo englanniksi muille maille. Menimme sen jälkeen takaisin opistolle torstain avajaisiin muiden maiden kanssa, nyt esityksiä näyttivät Kypros ja Romania.
Kypros esitteli meille Minecraft-taloja, jotka oli suunniteltu mahdollisimman ekologisesti. Romania oli tehnyt ympäristöystävällisten kaupunkien pienoismalleja 3D-tulostimella.
Avajaisten jälkeen meillä alkoi piknik, johon jokainen oli tuonut kotoa mahdollisimman ekologista ruokaa. Ruuat esiteltiin muille maille, ja ne arvioitiin Zoomin chatissa asteikolla 1-5 sen mukaan, olivatko ne perinteisiä, paikallisia, lihattomia tai itsetehtyjä. Ruuista ei myöskään saanut tulla paljon jätettä.
Muut maat esittelivät myös omia ruokiaan meille, ja me annoimme heille pisteitä niistä. Tehtävän tarkoitus oli opettaa, että ruuan tuotannolla on iso ympäristövaikutus, ja jokainen voi valita ympäristöystävällisempää ruokaa. Tämän jälkeen saimme syödä itse tekemiämme ruokia kuten raparperipiirakkaa, raparperikiisseliä, mustikkapullia, rieskaa, mämmiä, talkkunaa, mustaherukanlehtimehua, juustosalaattia ja savukalaa. Hirsilässä oli käytetty aineksina myös nokkosta, kuusenkerkkiä ja puolukkaa.
Muiden maiden osallistujien mielestä meidän ruokamme olivat aika erilaisia ja eksoottisia.
Kolmantena päivänä saavuimme taas Kampukselle. Ensimmäinen tehtävä oli tehdä kreikkalaista salaattia. Avajaisten jälkeen meillä oli taas tehtäviä ryhmissä. Yksi ryhmä teki käsitöitä, yksi suunnitteli luontoon liittyvistä sanoista ryhmän mottoa ja yksi ryhmä teki ympäristöhaastatteluja koululla. Tehtävien jälkeen dokumentoimme päivän ja lopettelimme matkan. Lopuksi söimme yhdessä tekemämme kreikkalaisen salaatin ja tsatsikia.
Motoksemme tuli: Kreikan matka oli kiinnostava ja mukava. Tutustuimme uusiin ihmisiin ja pidimme hauskaa.
Snapit vaihtoon
Hirsilän koululta Inka Alarotu kertoi, että koululaiset oli jaettu ryhmiin erilaisia aktiviteetteja varten.
– Kaikilla oli yhteinen piknik, johon jokainen sai tuoda kotoa kriteerejä täyttäviä leivonnaisia ja muuta syötävää. Viimeisenä päivänä tutustuimme kreikkalaisten tyttöjen kanssa, ja vaihdoimme snapit Alexandran, Darian ja Kyriakin kanssa.
– Juttelimme varsinkin Alexandran kanssa paljon meidän kesäsuunnitelmistamme ja unelmamatkastamme eri maihin. On upeaa saada kavereita eri maista ja kuulla, millainen on Kreikan kulttuuri. Oli hauskaa harjoitella omaa englannin taitoa ja yrittää saada selvää mitä muista maista puhuttiin, vaikka netti aika paljon pätkikin.
Siiri Kantosen ryhmässä oli koululaisia Kreikasta, Romaniasta, Kyprokselta, Belgiasta ja Kataloniasta. He pelasivat ensimmäisenä päivänä peliä, jossa rakennettiin vihreä kaupunki. Peli oli hauska ja opettava. Toisena päivänä ohjelmassa oli yhteinen piknik muiden ryhmien kanssa.
– Piknikillä meillä oli suomalaisia ruokia ja herkkuja, joita toimme kouluun kotoa. Kolmantena ja viimeisenä päivänä teimme korut ja hauskat kreikkalaiset pelit. Tapasin monia kivoja ihmisiä ja sain Kreikasta uusia kavereita, joiden kanssa olen jutellut paljon.
Pessi Koskiselle ja Miska Puoskarille mieleen jäivät monet pitkät keskustelut ja erilaiset pelit. Ryhmässä oli kyproslaisia, kreikkalaisia ja belgialaisia oppilaita.
Karri Parhiala, Sofia Räisänen ja Aino Syvänen kertovat breakout-huoneista, joissa esittäydyttiin ja pelattiin ilmastopeliä. Kolmantena päivänä oppilaat tekivät omassa ryhmässä erilaisia projekteja, kuten kemian tehtäviä ja käsitöitä.
