Poikkeuksellisen kevään kuntavaalien koko maan äänestysprosentti 55,1 on alhaisin 70 vuoteen. Vuoden 2017 vaaleista äänestysprosentti laski 3,8 prosenttiyksikköä. Tuolloin äänestysprosentti oli 58,9.
– Alhaiseen äänestysaktiivisuuteen on varmasti monia syitä. Todella harmillista, sillä kuntavaalit ovat kuitenkin meidän kaikkien arkielämän tärkeimmät vaalit, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kuntaliiton tiedotteen mukaan äänestysaktiivisuus laski kaikenkokoisissa kunnissa. Aiempien vaalien tavoin äänestysprosenteissa oli suuria kuntakohtaisia eroja. Erot ovat osin merkittäviä myös samankokoisten kuntien välillä.
– Selvästi yli 50 prosentin äänestysaktiivisuutta voidaan pitää tämän kevään poikkeukselliset olosuhteet huomioiden torjuntavoittona. Ennakkoäänestysprosentti nousi ennätyksellisen korkealle ja 17 kunnassa äänestysaktiivisuus nousi viime vaaleista, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Vain kymmenen kuntaa pääsi yli 70 prosenttiin
Yhteensä 10 kunnassa äänestysaktiivisuus nousi yli 70 prosenttiin ja uudessa kärkikunnassa Utsjoella se oli 81,6.
Orivedellä äänestysaktiivisuus oli 57,9 ja Juupajoella 60,4. Edellisissä kuntavaaleissa Oriveden äänestysaktiivisuus oli 63,1 ja Juupajoen 62.
Äänestysaktiivisuus oli korkein alle 2 000 asukkaan kunnissa (62 %) ja alhaisin 50 001 – 100 000 asukkaan kunnissa (52,1 %).
Kuntakokoluokittain tarkasteltuna äänestysprosentti putosi eniten 10 001 – 20 000 asukkaan kunnissa (-5,2 %-yksikköä) ja vähiten yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (-2,3 %-yksikköä). Kaikissa kuntakokoluokissa on vähintään yksi kunta, jossa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin.
Uusilla valtuutetuilla on edessään mielenkiintoinen, mutta haastava valtuustokausi. Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtävät ja vastuut tulevat muuttumaan.
– Kunnissa on entistä tärkeämpää varmistaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet myös vaalien välillä. Tutkimusten mukaan kuntalaiset pitävät vaaleja tärkeimpänä keinona vaikuttaa, mutta toivovat myös lisää suorien vaikuttamisen keinoja. Tähän haasteeseen on uusien valtuustojen tartuttava, Pekola-Sjöblom muistuttaa.
