Kyläkoulujen puoltajien ja karsijoiden rintamalinjat eivät Oriveden Sanomien vaalikonevastauksissa näytä menevän mitenkään puoluekannoittain. Perustelut joko säilyttämiselle tai lopettamiselle pohjautuvat usein omiin kokemuksiin tai liittyvät terveysturvallisuuteen ja oppilasmäärään. Asia on taas kovasti pinnalla, sillä parhaillaan on tekeillä alakoulujen palveluverkkoselvitys, jossa lakkautusta esitettiin sekä Karpinlahden että Hirsilän kouluille. Päätös ei kuitenkaan ehtinyt vanhalle valtuustolle.
Väittämän ”Oriveden alakoulujen määrää ei saa vähentää” kannalla oli 77 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista Oriveden ehdokkaista, eri mieltä 16 prosenttia.
Antti Hyytiäinen (kok) on täysillä väittämän takana, mutta muistuttaa saman tien: – Jos ei ole riittävästi oppilaita, niin on turha ylläpitää tyhjiä kiinteistöjä.
Hirsilästä valtuustoon pyrkivä Minna Juuti (sd) on kyläkoulujen puolestapuhuja ja ehdottaa myös kouluunottorajojen tarkastelua, jotta jokaisessa koulussa luokkakoot pysyisivät pieninä.
– Mikäli Oriveden kyläkoulut lakkautetaan, se vaikuttaa koko kylien vetovoimaisuuteen ja tätä myöten talouteen. Uusien asukkaiden keskuudessa kouluverkko vaikuttaa talon/tontin ostopäätökseen ja kokonaisuutena kaupungin imagoon, hän perustelee.
Imagotekijä, lapsiperheiden houkuttelija
– Pieni koulu on lapselle parempi ympäristö, uskoo Valtteri Keronen (sd).
Kyläkouluja perustellaan hyvinä ja turvallisina sekä panostuksena tulevaisuuteen (Eija Haapsaari, kok). Useampikin vastaaja kiinnittää huomiota ryhmäkokoihin, koulumatkojen pitenemiseen ja koulujen merkitykseen kylien sydämenä.
– Jäljellä pikkukouluista Hirsilä, Karpinlahti ja Eräjärvi eli lakkauttamisen tie kuljettu koko lailla loppuun. Kun ottaa huomioon lakkauttamisen vaikutuksen koko kyläyhteisöön, jääkö mitään säästöjä viivan alle? kyselee Veli-Matti Vanhanen (kesk).
– Kuvitellaan, että pikkukouluja lopettamalla saadaan väkiluku nousuun. Kun koulujen lopetusryhmä aloitti toimintansa, alkoi kouluista löytyä paljon vikoja, mistä ei tiedetty aikaisemmin mitään, lataa saman puolueen Matti Koppanen.
– Tämänhetkinen koulujen määrä on hyvä. Opetusryhmien kokoa ei tule nostaa – ryhmäkoolla on tutkitusti selkeä yhteys oppimistuloksiin. Oppilaiden kuljetus- ja odotusaikoja ei voida enää nykyisestään pidentää. Koulujen sisäilma-asiat pitää toki tutkia ja tarkastella huolella, jos epäilyksiä tai/ja oirehdintaa on. Tässä parhaat asiantuntijat ovat varmasti kyläkoulun henkilökunta ja oppilaat, kirjoittaa Maija Ylistalo (kok).
Anne Nousiaisen (kesk) ennuste on synkkä:
– Jos nyt lähetään palvelujen karsimisen linjalle, on tuloksena hyvin todennäköisesti kiihtyvä asukkaiden ja yritysten poismuutto Orivedeltä. Tämä johtaa edelleen verotulojen laskuun ja uusiin tarpeisiin karsia palveluja. Syöksykierteestä on vaikea päästä pois. Palvelujen karsimisen sijaan nyt pitää panostaa Oriveden elinvoiman lisäämiseen ja hyödyntää täysimääräisesti korona-pandemian myötä noussut ihmisten halukkuus muuttaa pois kasvukeskuksista väljemmille asunpaikoille, hän esittää.
– Uskon paikallisyhteisöjen voimaan. Kouluverkkoa on jo rationalisoitu. Pidetään nykyiset, mutta kyläyhteisöjen on oltava aktiivisia alueittensa kehittämisessä myös koulukeskustelujen väliajoilla, muistuttaa Jukka Luttinen (sd).
”Koulun säilyttäminen ei itseisarvo”
– En missään nimessä haluaisi vähentää koulujen määrää. Tässä saattaa kulut ja käyttökustannukset tulla vastaan ja pitäisikin yrittää etsiä keinoja, joilla koulut saataisiin pysymään asiallisessa kunnossa eikä jouduttaisi tekemään koulujen vähentämispäätöksiä. Tämän asian suhteen en lupaa mitään, vaikka kuinka tekisi mieli, tuumaa Jari Latomäki (ps).
Mira Marski (kok) ehdottaa koulujen säilymisen kannalta etsittäväksi yhteistyön muotoja ja ratkaisuja esimerkiksi kyläyhdistysten kanssa.
– Kouluverkon koko pitää suhteuttaa oppilaiden määrään. Koulujen lakkauttaminen kuitenkin alle vuoden varoitusajalla on liian vauhdikasta, linjaa Jyrki Kallio (sd).
Saman puolueen Osmo Mäkinen ei osaa sanoa kantaansa, mutta niputtaa reunaehdot: – Mikäli oppilasmäärä on vähentynyt tai vähenee huomattavasti esimerkiksi alle 25:n oppilaan, tulee vakavasti harkita koulun kohtaloa. Samoin, mikäli koulun remontit satoja tuhansia euroja tai tilat terveydelle vaarallisia.
Janan keskivaiheille asettuneet korostavat, ettei asiaan voi vielä ottaa kantaa tai kummallekaan kannalle ei ole viisasta asettua ennen lisäselvityksiä.
– Olen itse käynyt pientä koulua ja olen hyvin onnellinen siitä, että omat lapseni saavat aloittaa opintiensä virkeässä ja ilmastoltaan, sekä ilmapiiriltään terveessä kyläkoulussa. Olen kuitenkin hyvin tietoinen epäterveiden tai oppilasvajeesta kärsivien pienten koulujen ongelmista. On tarkoin punnittava koulun ylläpidon hyödyt ja haitat, niin oppilaiden, henkilökunnan ja kunnan näkökulmista ja kaikkia osapuolia on kuultava. Kouluja ei tule säilyttää vain nostalgisista syistä, kirjoittaa Sara Häkkinen (vihr).
Ei järkevää tai kannattavaa korjata vanhoja kouluja
– Karpinlahden koulu on lähellä keskustaa ja oppilaat mahtuvat keskustan kouluihin. Samoin Hirsilän koulun oppilaat. Ei ole järkevää tehdä mittavia kunnostustöitä vanhoihin kouluihin. Rovastinkankaan koulua on mahdollista laajentaa ja näin ollen sinne mahtuisi lisää oppilaita. Eräjärven koululla lienee paikkansa säilyä toistaiseksi omana toimintana, ehdottaa Miia Nippala (kok) koulupalveluiden tehostamiseksi.
Janan tähän päähän asettuneiden toistuva argumentti on lapsiluvun väheneminen, jolloin kouluja ei ole enää järkevää pitää yllä. Myös terveysturvallisuus toistuu monen perusteluissa.
– Mielelläni säilyttäisin kaikki koulut, mutta mikäli niissä ilmenee terveyttä haittaavia ongelmia, niin tuon ikäisiä kouluja tuskin kannattaa korjata, sanailee Jari Järvenpää (sd).
Saman puolueen Ilkka Hjerppe muotoilee näin:
– Kouluverkkoa tulee tarkastella realistisesti, sekä pedagogisista että taloudellisista näkökohdista käsin. Kovin pieni koulu ei välttämättä ole lapselle paras oppimisympäristö, vaikka se toisaalta voidaankin kokea turvalliseksi. Pieniin ja hajallaan oleviin kouluyksiköihin ei välttämättä pystytä järjestämään ajanmukaisia opetusvalineitä ja riittävästi ammattitaitoista opetus- ja kasvatushenkilökuntaa.
Lisää ehdokkaiden perusteluja löytyy Oriveden Sanomien vaalikoneesta.
