Psyykkiseen terveyteen liittyvät yhteydenotot olivat vuonna 2019 kasvaneet yleisimmäksi keskustelunaiheeksi Lasten ja nuorten puhelimen palveluissa. Yhteydenottojen (soitto, chatti tai nettikirjeet) iloisina aiheina on esimerkiksi ihastuminen tai jonkun mukavan asian jakaminen, mutta suurin yhteydenoton syy on ollut ”masentunut mieliala tai ahdistuneisuus”.
Kiusaaminen oli alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten puhelujen toistuva aihe. Nettikirjeissä 12–14-vuotiailla kiusaamisesta kirjoitettiin kuitenkin vähemmän kuin itsetuhoisista ajatuksista, mikä on hälyyttävää. Näin kertoo MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja nettipalvelujen vuosiraportti 2019.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osastonylilääkäri Elina Tirkkonen kertoo, kuinka Turun ja Oulun nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito on ruuhkautunut ja hyvin kuormittunut myös Keski-Suomessa. TAYS:n nuorisopsykiatrian akuutilla, 12-paikkaisella päivystysosastolla, on tänä keväänä ollut jopa 20 potilasta. (Yle.fi, Aamulehti 15.5.2021)
Pysäyttäviä tilastoja ja tietoja. Korona-aika on nostanut entisestään lasten ja nuorten rajuakin pahoinvointia esille. Syyt oirehdintaan ovat valtakunnallisesti moninaiset, yhtä selittävää tekijää ei asiantuntijoiden mukaan ole. Tämän hetken tilannetta leimaa useiden ongelmien kasautuminen yhdelle lapselle tai nuorelle, puhutaan kasautuvasta pahoinvoinnista (MLL).
Osalla on vaikeuksia kotona tai lähipiirissä (lähiaikuisen päihteiden käyttöä, kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä, keskusteluvaikeuksia), osalla taas ongelmat eivät liity perhetilanteeseen mitenkään vaan esimerkiksi kiusaamiseen.
Psykiatri ja kehitysjohtaja Suomen Mielenterveys ry:ssä toimiva Kristian Wahlbeck nostaa esille kouluissa tehtyjä uudistuksia, joissa painotetaan koululaisten itseohjautuvuutta. Hänen mielestään suurempien valintamahdollisuuksien ja vapauden antaminen on tehty vahvojen oppilaiden ehdoilla, läheskään kaikilla ei ole edellytyksiä ohjata elämäänsä yhtä vahvasti. (https://yle.fi/uutiset/3-11813380.)
Sopiiko se itseohjautuvuus kaikille meille aikuisillekaan? On helppo olla asiasta samaa mieltä käytännössä asian todettuaan ja kentän ääntä kuunneltuaan, että valinnanvapaus tai tietty vapauden antaminen koulumaailmassa ei kaikkien kohdalla toimi. Korona-aika lisäsi haasteita itseohjautuvuuteen.
Ongelmat ovat yleisesti varmasti tiedossa, pitäisi siis miettiä, mitä asialle voisi – itsekukin – tehdä. Vuorovaikutus ja hyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä sekä mielenterveydelle että hyvinvoinnille. Pienten lasten aivoterveydelle ja kehitykselle on tärkeää saada kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. Mutta jos pienten lasten vanhemmatkin oirehtivat, vuorovaikutusta ei aina pääse tapahtumaan.
Vuorovaikutuksen ja kuuntelun tärkeyttä ei pitäisi unohtaa myöhempinä ikävuosinakaan. Kiire ja älylaitteet eivät saisi viedä aikaa yhdessäololta ja vuorovaikutukselta. Totean, vanhempia syyllistämättä, että aikuisten kaipuu ja huomionhaku ovat olleet nähtävillä opettajankin työssä enenevissä määrin viimeisten vuosien aikana.
Vuosiraportissa todetaan, että lasten ja nuorten pahoinvointia estävät lasten ja nuorten arjessa läsnäolevat aikuiset, jotka kuulevat, tukevat ja kannustavat nuoria heidän harrastuksissaan, kouluissa ja nuorisotaloilla – vanhempien lisäksi toki.
Kouluissa ei ole ollut aikuisia vielä tähän päivään mennessä liikaa näkemässä ja kuulemassa lapsia ja sitä, mitä heidän välillään tapahtuu. Mielestäni esimerkiksi mielenterveyden ja kiusaamisen kokemusasiantuntijoita voisi hyödyntää, sitten kun kouluvierailut taas ovat mahdollisia.
Orivedellä on paljon harrastustoimintaa sekä monipuolisia kerhoja koulun jälkeen. Orivesi on päässyt Harrastamisen malli -pilotointiin, joka tarjoaa jo olemassa olevien lisäksi uusia, oppilaiden toiveiden pohjalta suunniteltuja kerhoja. OPH tukee myös koulujen kerhotoimintaa, Orivedelle on tulossa tulevalle lukuvuodella avustuspotti, jolla saadaan aikaiseksi varmasti kattava kerhotarjotin.
Tunne-, vuorovaikutus- ja kaveritaitokerhoille olisi kovasti tarvetta ja tästä olenkin koulujen kerhokoordinaattorille huoleni ja toiveeni esittänyt. Tunne- ja vuorovaikutustaidot –oppiaineen kirjaamiseksi perusopetuslakiin on tehty myös kansalaisaloite.
Läsnäolon lisääminen, ajan antaminen, lasten asioiden vakavasti ottaminen ja kiusaamiseen puuttuminen eivät ole uusia asioita tai suuria keksintöjä, mutta näitä lapset ja nuoret kaipaavat. Pelkkä keskustelu ei aina auta, se on selvä. Lapsia ja nuoria tuleekin rohkaista kääntymään ammattiavun puoleen matalalla kynnyksellä. Kuntapäättäjien tulee myös jatkossa sitoutua ottamaan huomioon mielenterveysvaikutukset päätöksiä tehdessään. Kuntalaisten mielenterveyspalveluiden laatu ja riittävyys tulee taata.
Orivesi on ollut yksi kaupunki (28:sta), joka on vuonna 2019 tukemassa Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa. Täytyy myös nostaa esille myös tärkeä vapaaehtoistyö, jota ilman ei tämäkään toiminta onnistuisi: ”vuonna 2019 päivystäjänä toimi 248 vapaaehtoista. He tekivät yhteensä 2 246 päivystysvuoroa, mikä tarkoittaa noin 8 400 tuntia vapaaehtoistyötä” (https://cdn.mll.fi/prod/2020/03/05081218/mll_lnpn_raportti_2019.pdf).
MLL:n lasten ja nuorten puhelimen ja nettipalvelujen vuosiraportista 2019 nousee esiin seuraavat tulokset. Aikuisen kanssa keskustelussa lähes kolme neljästä vastanneesta (73 %) piti yhtenä tärkeimmistä asioista sitä, että aikuinen ottaa nuoren tosissaan. Yli puolet vastanneista (54 %) piti tärkeänä, että aikuinen on ymmärtävä ja ystävällinen.
Osalle (17 %) tärkeimpien asioiden joukossa oli se, että aikuinen kuuntelee juuri minua ja että aikuisella ei ole kiirettä (16 prosenttia). 11 % vastaajista piti tärkeänä sitä, ettei aikuinen tuomitse lapsen tai nuoren puheita. Eli lasten ja nuorten vastauksista voi tulkita, että ”vaatimustaso” ei ole korkea, jos niin voi sanoa, suurimmalla osalla kun toiveissa on vain aikuisten keskeytymätön huomio.
Lasten ja nuorten palautteita: ”On tosi helpottavaa, ku voin nimettömästi kirjoittaa kaikesta, koska en uskalla just nyt puhuu näistä asioista kenellekään.” ”Sun kanssa on kiva jutella, sulla on niin lempeä ääni. Kiitos kun kuuntelit”.
Maija Ylistalo
kuntavaaliehdokas (kok.)
