Teollisuuden voimannäyttöjä

Tuulivoimateollisuuden etujärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys ry on toiminut edustamansa teollisuuden puolesta yli 30 vuotta ja saavuttanut loistavia tuloksia. Se saa rahoituksensa ja henkilökuntansa palkat kyseiseltä teollisuudelta. Se on myös vakiinnuttanut paikkansa niin, ettei minkäänlaista tuulivoimaan liittyvää ratkaisua tehdä ilman sen kannanottoa. Mielestäni tuulivoimayhdistys propagandoi tehokkaasti asiansa puolesta ja käyttää tässä hyvin ”luovaa” kirjanpitoa ja tilastointia.

Tuulivoimaloiden kotimaisuusaste on tästä hyvä esimerkki. Jos Suomeen perustetaan yhtiö suomalaisella nimellä ja saadaan bulvaaniksi joukko suomalaisia johtohenkilöitä, on se teknisesti suomalainen yritys. Toinen asia on, että rahoitus, määräysvalta ja kotiutetut voitot menevät omistajille, jotka ovat tiukasti ulkomaisten rahastojen, eläkefirmojen ja kukaties kenen hallussa.

Omistusjärjestelyt ovat monimutkaisia ja mahdottomia selvittää. Varmaa on vain se, että tätä toimintaa tehdään ansaintamielessä ja vain ansaintamielessä. Asia tosin verhotaan yhteisen hyvän, maailmanpelastamisen tai muun ideologian hyväksi. Kukas ne laitokset sitten aikanaan purkaa? Pahaa pelkään, että veronmaksajat pääsevät taas eturiviin.

Kuntavaaleissa orivesiläisten pitäisi ajatella orivesiläisten ympäristöä ja etua. Ei esimerkiksi helsinkiläisten tai kiinalaisten hyvinvointia.

Muutamia oikaisuja esitettyihin väitteisiin. Tänä vuonna valmistuvista tuulivoimaloista 78,5 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa ja aikaisempien esimerkkien mukaisesti tämä osuus kasvaa voimaloiden valmistuttua.

Tuulivoimaloiden betoniperustuksia ei ole poistettu maaperästä voimalan purkamisen yhteydessä, vaan  tuhansia tonneja betonia ja rautaa per voimala on jäänyt ja jää edelleen luontoon.

Betonikemikaalien ja betonin koostumusta ei käytännössä valvo mikään taho. Ei ympäristöministeriö, SYKE, VTT tai ely-keskus. Betonin lisäaineet ovat tuotesalaisuuksia, eivätkä ne ole edes viranomaisten tiedossa. Näiden kemikaalien ja lisäaineiden vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön ei tiedetä. EU:n kemikaalivirastolla ei ole tiedossa yhdenkään betonin lisäaineen koostumusta. Asiasta voitte lukea Kemia-lehdestä, Betonin pimeä puoli.

Propelleja ei edelleenkään pystytä kierrättämään. Tuulivoimayhdistys on kertonut, että sementtiteollisuudella on mahdollisuus kierrättää tämä ongelmajäte. Tämä kierrätys on lapojen murskaus ja polttaminen sementin valmistuksen yhteydessä.

Ongelma on siipien huono lämpöarvo ja polton yhteydessä syntyvät ja jäävät päästöt. Tämän takia esimerkiksi jätteenpolttolaitokset eivät suostu vastaanottamaan käytöstä poistettuja propelleja. Lasikuitu ja erilaiset komposiitit ovat öljypohjaisia, joten kyllä ne sinänsä palavat siinä kuin jäteöljykin. Toiminnan ekologisuudesta voidaankin sitten olla eri mieltä

Erilaisia tutkimuksia on tehty kautta aikojen ja luultavasti tehdään edelleenkin. Kun tutkimuksen kustantajana on joku teollisuuden ala tai tietty ideologia, saadaan taatusti halutut tulokset. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Tavalliselle kansalaiselle tällaisten tutkimusten teko on taloudellisesti mahdotonta, joten sen osa on kärsiä haitat ja vielä maksaa tästä.

Ihmettelen suuresti, mikä saa ihmisen puolustamaan jotain kansainvälisen suurteollisuuden alaa, joka käyttää hyväkseen Suomen puuttuvaa lainsäädäntöä, joka suojelisi ympäristöä ja paikkakunnan asukkaita.

Kullervo Erkkilä

kuntavaaliehdokas (kok. sit.)

Leave a Comment