Jo entuudestaan oli tiedossa, että Oriveden Leväslahdella asuva Maggie Salomonsson ei osaa suomea – ja nyt hän on Vasemmiston ehdokkaana kuntavaaleissa. Mistä moinen?
– Minua pyydettiin ehdokkaaksi, vaikka kerroin kysyjälle, siis Kahelinin Reijolle, etten puhu enkä ymmärrä suomea. Tarkoituksena oli varmaankin kasvattaa ”diversity” (monimuotoisuus) eli että listalla olisi taustaltaan hyvin erilaisia ehdokkaita.
– Tiedän kyllä, että tarvitsen paljon tukea näihin asioihin perehtymisessä, sillä kännykän tai tietokoneen käännösohjelmilla käännettynä teksteistä tulee usein aika hassuja. On paljon asioita, joita en ymmärrä, ellei joku auta, mutta se ei estä minua olemasta aktiivinen, vaikka en aiokaan mitään varsinaista vaalikampanjaa tehdä.
”On meitä Orivedelläkin enemmän kuin vain minä”
Salomonsson muistuttaa, ettei hän ole suinkaan ainoa ihminen Orivedelläkään, joka ei puhu suomea.
– Edustan heitä – ja vanhoja naisia, sanoo vähän alle kuusikymppinen amerikkalainen, joka on elänyt vuosia myös Ruotsissa.
Leväslahdella hän on asunut avomiehensä Tero Kiviharjun kanssa pian neljä vuotta, Suomessa yhteensä lähes 10 vuotta.
Moni puhuu ihan mielellään englantia hänen kanssaan, mutta pulmia tulee myös sähköpostien ymmärtämisessä, saati sitten vaalikoneen kysymyksiin vastaamisessa. Se ei suinkaan estä häntä menemästä mukaan erilaisiin tapahtumiin. Viimeksi hän osallistui Marttojen villiyrttikurssille.
– Kuljin ryhmän mukana ja napsin paljon kuvia, niin tunnistan toistekin, mitä voi syödä. Olen utelias ja kiinnostunut monenlaisista asioista.
Työkseen Salomonsson osallistuu pariskunnan yhteiseen myyntityöhön verkkokaupan ylläpidossa ja some-viestinnässä sekä hankkii kotimaastaan myytäväksi tuotteita, joiden uskoo kiinnostavan suomalaisia kuluttajia.
Englannin aseman vahvistaminen helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa
On kuitenkin joitakin erityisen tärkeitä asioita, joiden puolesta hän voi ehdokkaana puhua.
– Olisi hyvä, jos englanti olisi kolmas virallinen kieli, hän napauttaa.
Se on kuitenkin ylemmällä tasolla päätettävä asia, ei kuntavaalikysymys.
– Tiedän, mutta kunnat voivat itse vaikuttaa siihen, että niiden palveluista kerrottaisiin muutenkin kuin suomeksi ja kenties ruotsiksi. Jo nyt on monissa kunnissa maahanmuuttajille tarjolla palveluita englanniksi. Lomakkeistakin olisi tärkeää olla erikielisiä versioita.
– Esimerkiksi te-toimistoissa suurin osa papereista on vain suomeksi, ja tiedän muillakin kuin itselläni olevan niiden kanssa vaikeuksia.
Salomonssonin mukaan tämä tekisi Suomea kansainvälisemmäksi ja helpottaisi ulkomaalaisten tuloa tänne töihin – toive, josta usein puhutaan.
– Jo kielikoulussa huomasin, miten monilla ihmisillä oli vaikeuksia ymmärtää, kuinka suomalainen yhteiskunta toimii, vaikka heilläkin on suomenkielinen kumppani auttamassa. Ei minunkaan mieheni voi olla vierelläni koko ajan, hänellä on oma työnsä.
Maggie Salomonssonilla on muitakin teemoja, joihin hän toivoo vaalien alla huomiota.
– Huolehtiminen vanhemmista ihmisistä on tärkeää, heille pitää tarjota kotiin palveluita, jotka auttavat heitä pärjäämään. Ja jos on hyvin sairas ja haluaa kuolla kotona, sen pitäisi olla mahdollista, vaikka asuisi kauempana keskustasta.
Ikäihmiset ansainneet paremman loppuelämän, rasismille seis
Hän muistuttaa, että nämä iäkkäät ihmiset ovat työskennelleet kovasti koko ikänsä ja siksi ansainneet paremman kohtelun loppuvuosinaan.
Myös ympäristöasiat ovat lähellä sydäntä, teemana ”eroon muovista”. Sekin ottaa päähän, että lasinsirpaleita on lähes kaikkialla. Missä enää voi kävellä paljain jaloin?
– Laitoin Eräjärven kaupan ilmoitustaululle lapun, että etsin jotakin nuorta kesätöihin lajittelemaan meillä kotona muovijätteet pois. Kukaan ei ilmoittautunut, eivät sitten varmaankaan tarvitse töitä.
Ja vielä yksi, hyvin henkilökohtainen asia.
Maggie Salomonssonilla on Yhdysvalloissa kaksi lastenlasta, joiden isä on tummaihoinen – afroamerikkalainen, kuten asia korrektisti ilmaistaan. Jo pieninä nämä lapset ovat joutuneet huomaamaan, että osa ihmisistä ei pidä heistä vain siksi, ettei halua ”värien sekoittuvan”.
– Tämän asian puolesta taistelen kaikin voimin. Sekoittuminen on kulttuurien vuorovaikutusta. Täälläkin voi mennä texmex-paikkaan tai thairavintolaan, ja sekin on ihan okei? Jos kaikki ihmiset olisivat sokeita, he eivät edes näkisi, miltä toiset näyttävät! hän puuskahtaa.
