Toinen koronaepidemiakevät kääntyy pian kesäksi. Viime viikot ovat antaneet näkymää siitä, että ehkä nyt olemme oikeasti pääsemässä tautikurimuksesta selkeämmille vesille. Samanlaisia uumoiluja oli toki vahvasti ilmassa jo viime vuonnakin kesän koittaessa, mutta nyt kokonaistilanne näyttäisi olevan aivan toisenlainen.
Rokotusten takkuileva eteneminen vuoden alkukuukausina ei antanut kovin kummoisia lupauksia siitä, että tautitilanne lähtisi kunnolla oikenemaan. Tätä säestivät huolestuttavan korkealle nousseet tartuntalukemat. Monella meistä oli sellainen tunne, että tästä ei selvitä vielä pitkään aikaan.
Kevätaurinko on nyt sitten tuonut tullessaan monia merkkejä siitä, että merkittävä käänne voi olla viimein käsillä. Valtakunnan ja maakunnan tartuntalukemat ovat laskeneet talvikauteen nähden hyvin maltillisiksi. Rokotukset etenevät jo vauhdikkaammin, ja uusia ikäluokkia pääsee niiden piiriin. Enää emme puhu vanhusväestön rokottamisesta, kun ensin kuusikymppiset ja nyt jo viisikymppiset voivat varata rokotusaikoja.
Kaikki eivät luota rokotteiden turvallisuuteen, ja moni jättää piikin ottamatta. Tämäkin huoli on ymmärrettävää. Enemmistö rokotuksiin oikeutetuista suomalaisista ja orivesiläisistä on kuitenkin tähän mennessä päätynyt siihen, että rokotukset ovat se ainoa väline, jonka avulla voimme saada koronan hallintaan.
Jos tartuntaluvut pysyvät alhaisina, yhteiskunnan toiminta vapautunee lähiviikkoina monin tavoin. Varovaisuutta ei kannata kuitenkaan unohtaa liian varhain. Sitä on jo lupa odottaa, että tietyllä maltilla pääsemme vähitellen elämään, joka on jo hyvin lähellä paljon puhuttua normaalia.
