”Pahalta näyttää, eikä selvää suunnitelmaa ole osattu laatia. Kunnalle on taloa tarjottu, mutta kunnan päättävien elimien käsityksen mukaan Taisto kävisi kovin raskaaksi ylläpitää, kun tulojen muodostumisesta ei ole varmaa tietoa. Elokuvatoimintaa on harrastettu, uudelleen käynnistetty tanssiruljanssi on elpymässä. Näistä on työväenyhdistys Taisto kerännyt talon ylläpidon vuotuiset kustannukset, mutta velkataakkaa, joka lähentelee 80.000 markkaa, ei ole pystytty lyhentämään. Yritämme nyt koemerkintää tähtäimessä osakeyhtimuotoisen järjestö- ja urheilutalon luominen, Taiston omistuspohjan uudelleenperustaminen”, kertoo yhdistyksen taloudenhoitaja, tavaratalopäällikkö Paavo Salminen.
Maaseudun seuratalon kohtalo täyttyy vääjäämättä: vain muutamat välttyvät sulkemiselta tai omistussuhteiden vaihtumiselta. Tämä tunnetaan kipeästi Orivedenkin seudun pitäjissä, olipa kyseessä oikeistoon, keskustaan tai vasemmistoon lukeutuva järjestöomistajaü nuoriso- tai urheiluseura, ammatillinen järjestö.
Manttaalikuntajärjestö on viimeisinä elinvuosinaan (?) pelastanut seurataloja. Työväentaloja pelastamaan taannoin perustettu taustayhteisö ei ole jaksanut riittävästi auttaa. Kunnioitettavan sitkeästi on kuitenkin yritetty toimia – Taiston lisäksi – Hirsilän Harjulassa, Korkeakoskella, Eräjärvellä ja Länkipohjassa vastaavilla taloilla, vaikka johtokuntien jäsenet ovatkin omakohtaisesti vastuussa ”pitkien paperien” pankkikohtalosta.
Värikkäät vaiheet
”Työv.yhdistys Taisto on muutenkin kokenut kovia. Edellinen seuratalo paloi sytytettynä alun toistakymmentä vuotta sitten. Nykyinen talo, maaseudun eturivin seurataloja kaikin puolin, valmistui v. 1958.
Näkyvimmin ja tunnetuimmin on Taiston nimeä ja mainetta pitänyt yllä urheiluseura Tuisku, ja erityisesti seuran pirteät ja aikaansaavat naiset. Primus motor, keskeinen voimahahmo on vuosikymmenien ajan ollut Helmi Virtanen (Leino). Joukko ei nytkään ole suurensuuri, mutta energinen ja taitava. Mutta velkataakka uhkaa painaa liiaksi tyttöjen ja rouvien hentoja harteita; kahden kolmen työväenyhdistysveteraanipolven työ on sortua.
Taistolla on muutamia velkojia, pienimpiä niistä työväen omana pankkina pitämä rahalaitos. Tämä uhkaa ottaa omansa – 9.000 mk – pakkohuutokaupan avulla. Valtion omistama pankki on sensijaan ollut armeliaampi, vaikka sillä on tuntuvasti isompi saaminen. Nyt tarvitaan Orivedellä uhrautuvaa mieltä ja toimintaa, jos mielitään pelastaa uljas, perinteistä rikas talo”, mainitsi tavaratalopäällikkö Salminen lopuksi.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 22.4.1971. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
