Kullervo Erkkilä jatkaa tuulivoimalla pelotteluaan Oriveden Sanomissa 24. maaliskuuta:
Erkkilä: ”Tuulivoimateollisuus väittää tuulivoimalan olevan melkein kokonaan kierrätettävää materiaalia. Todellisuudessa tuulivoimalan perustus jätetään metsään ja korkeintaan peitetään ohuella maakerroksella.
”Yle 11.11.2017: Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto purettiin syyskuussa Korsnäsissä Vaasan eteläpuolella. Purku-urakassa oli tavoitteena, että materiaalista saadaan kierrätykseen yli 85 prosenttia… Korsnäsin myllyjen materiaalin kierrätys onnistui lopulta odotettuakin paremmin.”
Perustukset voidaan purkaa tai maisemoida riippuen siitä, mitä maanomistajan kanssa sovitaan. Jos paikalle pystytetään uusi tuulimylly, perustukset puretaan aina.
Erkkilä: ”Tällaisessa perustuksessa käytettävään erikoisbetoniin käytetään lisäaineina yli sataa erilaista kemikaalia”.
Ei käytetä. Lisäaineina ovat yleensä betonin plastisuutta parantava kemikaali, säänkestävyyttä parantava kemikaali sekä liian nopeaa lämpötilan nousua hidastava kemikaali. Ympäristövaikutusten kannalta merkittävin betonin raaka-aine on kuitenkin sementti.
Suomessa valmistetaan vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia betonia, johon tarpeen mukaan lisätään näitä samoja kemikaaleja. Jos vuodessa rakennettaisiin 100 uutta tuulimyllyä käyttäen kunkin perustuksiin 1 000 kuutiometriä betonia, olisi myllyjen osuus koko betoninkulutuksesta noin 2,5 prosenttia.
Erkkilä: ”Voimalaitoksen siivet eli propellit ovat ongelmajätettä”.
Yle 21.10.2020: ”Tuulivoimalan lapa ei varsinaisesti ole ongelmajätettä tai vaarallista jätettä, sillä se ei sisällä ympäristölle tai terveydelle vaarallisia komponentteja. Se on kylläkin hyvin työläs ja hankala käsiteltävä, eikä sillä ole juurikaan materiaaliarvoa, jota olisi järkevä lähteä kierrättämään, sanoo puolestaan jätehuoltoyritys Veikko Lehti Oy:n yrittäjä Juuso Lehti”.
Yle 11.11.2017: ”Orimattilassa sijaitseva Conenor Oy on osana EU:n rahoittamaa ECOBULK-hanketta kehittänyt teknologian, joka mahdollistaa lapajätteestä rakennusteollisuuden komposiittimateriaalin valmistamisen”.
Erkkilä: ”Voimaloiden sähkölaitteissa käytetään SF6-kaasua eli rikkiheksafluoridia, joka on voimakkain ihmiskunnan tuntema kasvihuonekaasu ja sitä vapautuu väistämättä myös ilmakehään”
Yhdessä tuulivoimalassa on SF6-kaasua noin viisi kilogrammaa (https://www.bbc.com/news/science-environment-49567197). Suomessa on tällä hetkellä vajaa 800 tuulivoimalaa. Suomen sähkönjakeluverkon kytkimissä SF6:a oli vuonna 2018 yhteensä vajaa 143 000 kilogrammaa. Eli tuulimyllyjen osuus kaasusta on alle 3 prosenttia. Kylmälaite- ja eristeteollisuudessa näitä fluorattuja hiilivetyjä käytetään yhä monin verroin sähköntuotantoa enemmän.
Tuulivoimala tuottaa 5-8 kuukaudessa yhtä paljon energiaa kuin sen raaka-aineiden louhintaan, voimalan valmistamiseen, kuljetukseen ja rakentamiseen sekä käyttöön ja aikanaan purkamiseen kuluu. Lappeenrannan teknillisen yliopiston selvityksen mukaan maalla sijaitseva tuulivoimala on kaikkein edullisin tapa tuottaa sähköä.
Kokoomuksen kuntavaaliehdokas, vaikkakin sitoutumaton, on nostanut vaalien pääkysymykseksi tuulivoiman vastustamisen.
Kokoomuspuolue puolestaan on nostanut tuulivoiman yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi talouden saamiseksi nousuun ja päästöjen saamiseksi kuriin. ”Kestävällä uudelleenrakennuksella kriisin yli”-ohjelmajulistus on hyväksytty kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa 12.5.2020.
Julistuksessa todetaan muun muassa: ”Esimerkiksi tuulivoima on jo markkinaehtoisesti halvin tapa tuottaa sähköä ilman tukipaketteja. Tuulivoiman pullonkaula onkin enää kaavoitus ja luvitus, jota on joustavoitettava.”
Ylen kysyessä puolueilta tuulivoimasta vuonna 2019 kokoomus vastasi muun muassa ”Tuulivoiman tehostuminen on loistava asia globaalisti ja tekee energiakumouksesta halvempaa myös pohjoismaissa, vaikka sähköntuotannostamme 90 % on jo co2-vapaata nyt… Sijoituspaikkaa valittaessa joudutaan jo nyt tekemään tarpeeksi kompromisseja eri tekijöiden välillä.”
Moraalin puutetta poteva Oriveden Kokoomus on siis ottanut ohjelmajulistustaan vastustavan ehdokkaan listoilleen. Kokoomusta äänestävä joutuu nyt ikään kuin pelaamaan venäläistä rulettia: Osuuko iskuri tyhjään vai napsahtaako annettu ääni kokoomuksen keskeistä teemaa henkeen ja vereen vastustavan ehdokkaan hyväksi.
Veli-Matti Vanhanen
