Sotainvalidien Veljesliitto on valtakunnallinen, vuodesta 1940 asti sodassa vammautuneiden hyväksi toiminut järjestö. Suomen sodissa 1939–1945 tai niiden vuoksi vammautui pysyvästi noin 96 000 ihmistä. Nyt heitä on elossa enää 900.
Vieläkö sotainvalidityötä tarvitaan?
– Sotainvalidien keski-ikä on 96 vuotta ja heidän puolisoidensa ja leskiensä lähes yhtä paljon. He tarvitsevat monipuolista tukea pärjätäkseen kotona ja erityisesti pienituloiset lesket myös taloudellisista apua. Yksinäisyys on kasvava haaste, jota liiton tukijäsenten yhteydenpidolla ja turvallisilla tapaamisilla voidaan lievittää, Veljesliiton pääsihteeri Seppo Savolainen sanoo.
Sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä, joita vuoden 2020 lopussa oli elossa 4581, tukena ympäri Suomea toimii 18 sotainvalidipiiriä ja yksi piiri Ruotsissa. Järjestön organisaatio on keventynyt jäsenmäärän vähentymisen myötä.
Oriveden osasto lakkautettu, piirihallituksessa edustaja Orivedeltä
– Pirkka-Hämeen piirissä oli vuoden 2020 lopussa vielä 55 sotainvalidia sekä 461 puoliso- ja leskijäsentä. Piirissämme toimii vielä 9 osastoa, 12 osastoa on purkautunut viime vuosina. Normaalitilanteessa osastoissa järjestetään monenlaista toimintaa: pidetään kesäjuhlat, joulujuhlat, vuosikokoukset, yhteiset viikkotapahtumat kahvituksineen tai ruokailuineen sekä tietysti osallistutaan muiden järjestämiin tilaisuuksiin, ainakin itsenäisyyteen liittyviin ja kirkollisiin tilaisuuksiin, sotainvalidipiirin toiminnanjohtaja Jouko Sipilä kertoo.
– Oriveden osasto on yksi Pirkanmaan toimintansa lopettaneista osastoista. Se lakkautettiin vuoden 2020 alussa, koska täällä oli enää yksi jäsen, ja yhtä miestä varten ei yhdistystä kannata pitää yllä. Viimeinen elossa oleva sotainvalidi Niilo Ala-Heikkilä ja 16 puolisojäsentä siirtyivät henkilöjäseninä Pirkka-Hämeen sotainvalidipiiriin. Meidän tehtävämme on pitää huoli jäljellä olevista jäsenistä, piirihallitukseen Orivedeltä kuuluva Pertti Päivärinta sanoo.
Tammenlehvän perinneliittoon kuuluvat kaikkien maanpuolustusjärjestöjen työtä jatkavat perinneyhdistykset. Oriveden seudullakin sellainen jo on, ja tätä Längelmäveden perinneyhdistystä johtaa Jukka Alho.
Tampereen sotainvalidiosaston puheenjohtajan toimii vielä sotainvalidi, 102-vuotias Pentti Kuukankorpi.
– Pentin järjenjuoksu ja toimintakyky on vielä erinomaista. Siitä kertoo sekin, että kokouksiin hän tulee linja-autolla ja takaisin päin kotiin menee rollaattorin avulla poiketen vielä kaupassa ruokaostoksilla. Taksin käyttö olisi mahdollista, mutta ei se sovi Pentin moraaliin, kun vielä itsekin pystyy liikkumaan, Jouko Sipilä kertoo.
Myös Kangasalan sotainvalidiosaston johtokunnassa on jäsenistö hyvin edustettuna: siellä osaston puheenjohtajana toimii ikivirkeä sotainvalidin leski Laura Rantala.
– Täytyy kuitenkin antaa kiitokset kaikille niille nuoremmillekin luottamushenkilöille, jotka tekevät pyyteetöntä työtä sotainvalidien ja heidän puolisoittensa ja leskiensä hyväksi, Sipilä kiittää.
Yhteys jäseniin säilytetään muutoksista huolimatta
Vaikka osastot ovat purkautuneet, ei jäsenten arjessa näkyvä työ ole loppunut. Yhteys säilyy muutoksista huolimatta.
– Osastojen yhteyshenkilöt ovat hyvin motivoituneita ja tekevät samaa, mitä tekivät silloinkin, kun vielä oli oma osasto. Heidän työnsä jatkuu lähes samanlaisina kuin aiemminkin, nyt ”epävirallisemmin”. Kotipaikkakunnan tapahtumien informointi sekä kuljettaminen eri tilaisuuksiin on edelleen tärkeää, samoin olla jäsenille kaverina, uskottuna henkilönä, Sipilä kertoo.
Orivedellä näitä tärkeitä tukijäseniä on seitsemän. He järjestävät tapahtumia ja käyvät seurustelemassa puolisoiden ja Ala-Heikkilän kanssa.
Osaston purkautuminen on helpottanut yhteyshenkilöiden, sihteerien ja muiden luottamushenkilöiden toimintaa siten, ettei heidän enää tarvitse tehdä paperitöitä.
– Tietysti piiritoimistojen työmäärä on siinä kohden lisääntynyt. Toisaalta jäsenistön poistuminen tasaa työmäärää ja vähentää yhteydenottoja. Meillä jäsenistö ei niinkään kaipaa taloudellista tukea, vaan henkinen tuki, yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen ovat osoittautuneet parhaaksi tavaksi auttaa jäsenistöä arjen askareissa. Se jo on molemminpuolista juhlaa, kun heihin otetaan yhteyttä, pieni kirjekin tekee iloiseksi ja onnelliseksi, Sipilä kuvaa.
Sotainvalidien Veljesliitto jatkaa toimintaansa jäsenyhdistystensä kattojärjestönä arviolta vuodelle 2025, mutta supistetussa muodossa. Jo perustamisesta lähtien on ollut selvää, että liiton toiminnalla on loppumispäivä.
– Sotainvalidien Veljesliitto on olemassa vain sotainvalideja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään varten. Sen mukaisesti toiminta päätetään, kun sotainvalideja ei ole enää keskuudessamme, Savolainen sanoo.
Juttua on muokattu 14.3. klo 21.55: Tarkennettu Oriveden puolisojäsenten määrä, korjattu virheellinen aikamuoto ja lisätty maininta tukijäsenistä ja heidän roolistaan toiminnassa.
