Kaupunki on puolimatkassa kohti 1 600 MWh energiansäästötavoitettaan

Oriveden kaupunki tavoittelee 7,5 prosentin säästöä vuotuisessa energiankulutuksessaan vajaan 10 vuoden aikajaksolla. Kuva: Juha Jäntti

Oriveden kaupunki on yltämässä asettamaansa energiansäästön välitavoitteeseen. Tämä todettiin keskustelussa kaupungin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta, joka hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa.

Kaupunki liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen vuonna 2016. EnerKey oy on laatinut yhdessä energiatyöryhmän kanssa energiatehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille 2017–2025. Tänä keväänä on vuorossa ensimmäinen sopimukseen liittyvä toteutumien arviointi.

Sopimuksen vastuuhenkilönä toimii kiinteistöpäällikkö Jaana Rajantaus. Hän arvioi, että kaupunki on aikataulussa tavoitteiden toteuttamisessa, kunhan viime vuonna tehdyt säästötoimet tulevat mukaan Motivalle lähtevään raporttiin.

– Olemme juuri nyt hiukan jäljessä tavoitteesta, mutta pääsemme tavoitekäyrän mukaiselle säästötasolle, kun kaikki tehdyt toimet on kirjattu. Nyt säästölukema on runsaat 450 megawattituntia, kun välitavoite on 860 MWh. Saamme tuon loppuosankin täytetyksi.

Toimintasuunnitelman lopullinen tavoite on se, että kaupunki kuluttaa vuonna 2025 energiaa 1 600 MWh vähemmän kuin lähtötasoajankohtana vuonna 2016. Tämä merkitsee 7,5 prosentin säästöä kaupungin koko energiankulutuksessa.

Kaupungin kaikki palvelukeskukset ovat mukana säästötoimien suunnittelussa ja seurannassa. Kullakin taholla mietitään mahdollisia säästökohteita.

Led-tekniikkaa, purkuja ja peruskorjauksia

Rajantauksen mukaan katuvalaistus ja kiinteistöjen lämmitys tuovat suurimman osan energiantarpeesta.

– Olemme muuttaneet valaisimia jo laajalti niin tievalaistuksessa kuin sisätiloissakin led-tekniikkaan. Olemme saavuttaneet tätä kautta merkittäviä säästöjä.

– Viime aikoina olemme purkaneet joitakin käytöstä poistettuja kiinteistöjä, ja joitakin purkuhankkeita on edelleen tiedossa. Tämä vähentää osaltaan energian tarvetta.

Monet kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat toimet vaativat investointeja, joihin tarvitaan rahaa talousarvioihin.

– Muutamme tänä vuonna joitakin öljylämmitteisiä rakennuksia käyttämään vesi-ilmalämpöpumpputekniikkaa ja aurinkovoimaa. Näillä muutoksilla vain on melko pitkät takaisinmaksuajat toisin kuin vaikka led-valojen käyttöönotolla. Ne maksavat itsensä takaisin jo parissa vuodessa.

Moni tuleva energiatehokkuuden parantamishanke tulee määritellyksi rakennusten peruskorjauksissa. Lämmöneristeiden lisääminen ilman laajempaakin peruskorjausta tuo usein säästöjä, ja tällaisten muutosten takaisinmaksuaika on kohtalaisen lyhyt.

Kaupunki luopuu lähiaikoina kahdesta vanhasta päiväkotirakennuksesta, kun niiden toiminta siirtyy muualle. Äskettäin purettuja rakennuksia ovat vanha nuorisotalo, Ruutiakka ja Reetintalo. Tänä vuonna puretaan kylmillään ollut vanha paloasema ja vanha Kiikan terveystalo. Sama koskee Tähtiniemen pitkään poissa käytöstä ollutta asuntolaa.

Kaupungin suurimpia kiinteistöjä energiankulutuksenkin kannalta ovat yhteiskoulu, terveyskeskus, Kultavuoren koulu, Rovastinkankaan koulu, liikuntahalli ja kaupungintalo.

– Saneeraussuunnitelmat ovat kaupungintalon osalta jo olemassa. Viranhaltijoiden ja päättäjien on määriteltävä talolle haluttu tuleva elinkaari. Sen jälkeen voimme päättää, miltä osin lähdemme toteuttamaan suunnitelmia.

Asetettu säästötavoite ei tarkoita suoraan sitä, että kulutuksen pitää olla tavoitevuonna säästöprosenttia vastaavan energiamäärän verran alhaisempi kuin lähtötilanteessa. Säästöt voivat olla myös laskennallisia, kun kaupunki tekee toimia, joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi kuin tilanteessa ilman toimia. Tällainen toimi voi olla esimerkiksi tavanomaista tasoa energiatehokkaampien laitteiden hankkiminen.

Leave a Comment