Kulttuuriosuuskunta Oriveden Kampuksen ensimmäinen tilinpäätös vuodelta 2020 osoittaa alijäämää 790,54 euroa. Liikevaihtoa kertyi 230 000 euroa, vaikka vuodesta tuli aivan toisenlainen kuin odotettiin.
– Talkootyö on avain siihen, että alijäämää tuli näinkin vähän. Tuntilistaa meillä ei pidetä, mutta arvioni on, että noin 100 ihmistä on ollut talkoilemassa viime vuonnakin, sanoo osuuskunnan toimitusjohtajaksi heinäkuussa nimetty Reijo Kahelin.
Toimitusjohtajan nimitys tuli välttämättömäksi, kun talossa on töissä väkeä, joilla on oltava virallinen esimies.
Talkootyön varassa ei voida mennä loputtomiin
Hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kolari lisää, että loppuvuosi on menty pitkälti jo töissä olevilla. Kaikki ymmärsivät, että jos toimintaa on tarkoitus jatkaa, henkilökysymys on hoidettava. Talkootyön varassa ei voida loputtomiin jatkaa, vaikka alkuinnostuksessa se olikin merkittävä vahvuus.
Palkatun siivoushenkilöstön osuus oli viime vuonna kaksi henkilötyökuukautta työntekijöistä. Toimiston kaksi työntekijää ovat tehneet yhteensä noin kuusi osa-aikaista henkilötyökuukautta.
Toimitusjohtajan työajaksi on työsopimukseen kirjattu 25 tuntia viikossa, mutta siihen työt tuskin jäävät. Hallituksen puheenjohtaja puolestaan käyttää omaa aikaansa Kampuksen asioihin.
– Välillä se työ on ollut viemärikaivojen tutkimista. Mitään uhkakuvia ei ole onneksi toteutunut, mutta kun 9 000 neliöstä puhutaan, aina jotain pientä laittoa riittää. Korjaustarpeita toki on, mutta ne eivät estä toiminnan pyörittämistä. Teemme ennakoivaa kiinteistönhuoltoa, eli kun jotakin tehdään, korjataan se, mikä samalla kannattaa korjata, Kahelin kertoo.
Hänen mukaansa joissakin tiloissa on tavattu lievää hajuongelmaa, mikä on johtunut ilmeisesti pitkästä käyttämättömyydestä. Kosteuksia on tutkittu jo ennen osuuskunnan tuloa tilojen omistajaksi, eikä hometta ole löytynyt mistään tiloista.
– Viime talvi kun mentiin aika lailla sammutetuin lyhdyin, lämpötilat pidettiin matalina, ja sitä ennen olivat ovet kiinni puolitoista vuotta, Kahelin lisää.
Yksi mies puolipäiväisesti laittamassa paikkoja
Kolarin mukaan talkoolaisia on ollut myös rakentamisen ja korjauksien puolella, mutta tämän vuoden helmikuusta alkaen on toiminut yksi mies puolipäiväisesti palkattuna tekemässä kaikenlaista pientä fiksausta.
Lainaa ei ole tarvittu, vaikka siitä on pankkien kanssa neuvoteltu, jos tarvetta tulisi. Tämä optio on hyvä olla olemassa, jos tiloille on tulossa käyttäjiä, joille pitäisi tehdä isompia korjauksia.
Osuusmaksuihin ei ole tarvinnut kajota, eikä ylimääräisen osuusmaksun pyytämistä osuuskunnan jäseniltä ole Kahelinin mukaan näköpiirissäkään.
– Kun tähän lähdettiin, uskottiin kiinteistöön, jonka kunnosta niin monella oli epäilyksiä. Kaikki tilat on voitu suurelta osin ottaa käyttöön, vain joitakin pieniä viemäriongelmia meillä on ollut.
Juoksevia menoja riittää, töitä teetetty paikallisilla yrityksillä
Suurimpia yksittäisiä menoja oli 45 000 euron kiinteistövero, joka on hoidettu, mutta josta on jätetty valitus yhdessä kaupungin kanssa.
Menoja kiinteistön ylläpidosta kertyi kaikkiaan noin 170 000 euroa, johon sisältyvät niin lämmöt ja vedet kuin teetetyt korjauksetkin, joihin on käytetty orivesiläisiä yrityksiä. Lukitukset on uusittu, ja pelkästään sähkö- ja putkitöitä teetetty useilla kymppitonneilla. Myös Aluelämmölle Kampus on merkittävä asiakas.
Myös Klemettisalin vesikourut on uusittu ja lämpöeristystä parannettu. Vuokralaisten tarpeita on kuunneltu ja toteutettu remonteissa, lähinnä sosiaalitiloissa. Ja onpa teetetty paljon puhuttu kaupungin vaatima Klemetin lattian hiominen ja lakkauksin.
– Tässä nähdään, paljonko yksi euro on poikinut. Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahastolta saimme avustusta toiminnan käynnistämiseen viime vuonna 20 000 euroa plus päärahastolta 30 000, mutta jälkimmäinen summa on nostettu vasta tämän vuoden puolella.
He tietävät, että ravintolan puolella on ollut hiljaista, hotellissa näkyy autoja pihassa kuitenkin jatkuvasti jonkin verran.
– Vallesmanni on hankkinut uutta kalustoa ja laittanut Sointulan täydelliseen hotellikuntoon omalla kustannuksellaan. Se on rahallisesti merkittävin vuokralaisemme ja ensimmäinen, joka uskalsi tähän kuvioon lähteä. Kaikesta neuvotellaan, mutta nollatilanteesta osuuskuntakin on perustettu. Juoksevat kustannukset kuitenkin menevät koko ajan, joten ensi kesästä toivotaan muuta kuin tähän asti, toimitusjohtaja toteaa.
Periaatteena on ollut, ettei haeta kalliilla hinnoilla äkkivoittoa, vaan pyritään mieluummin kohtuullisilla hinnoilla rakentamaan pitkää tulevaisuutta.
