Kirjailijat halusivat etäisyyttä kotimaansa kireään koronailmastoon

Oriveden Opisto innoitti aikoinaan Venla Saalon ja Mark Mallonin ryhtymään kirjailijoiksi. Opiskeluvuosien tunnelmat ovat edelleen tavoitettavissa Kampuksen tiloissa. Kuva: Juha Jäntti

Kirjailijapariskunta Venla Saalo ja Mark Mallon työskentelee parhaillaan residenssijaksolla Kampuksen tiloissa. Paikka on tuttu ja mieluinen, sillä kumpikin on opiskellut aikoinaan kirjoittamista Oriveden Opistossa.

Mallon käyttää residenssiaikaansa ensisijaisesti kirjoittaakseen esseetään Koronan kääntöpuoli -nimiseen kirjaan. Teoksessa esitetään kriittisiä, liian vähälle huomiolle jääneitä näkökulmia koronapolitiikkaan ja -uutisointiin. Esseiden kirjoittajina on politiikan, viestinnän ja biologian alan tutkijoita ja asiantuntijoita.

Rinnalla kulkee myös kahdeksan vuotta tekeillä ollut runoteos, joka puolestaan edustaa eräänlaista maagista realismia. Lopputulos on kollaasi, joka koostuu runoudesta ja Mallonin isoäidin muistelmista.

Koronaepidemiasta kertova kirja on vakavaa asiaa siitä, millaisena elämä poikkeusaika on näyttäytynyt Saksassa. Mallon tarkastelee kriittisesti nykyisen kotimaansa koronapolitiikkaa.

– Tilanne on Saksassa juuri nyt tulenarka. Harjoitettu lockdown-politiikka on ollut rankkaa, eikä siinä ole otettu huomioon kaikkia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, Mallon kertoo.

Tiukat rajoitukset ovat merkinneet tiukkaa valvontaa ja Mallonin mielestä jopa ylilyöntejä. Kun lääkärit voivat myöntää vapautuksia maskien käytöstä, hallinto haluaa varmistaa, että niitä ei myönnetä liian löysin perustein.

– Osa lääkäreistä on joutunut käytännössä vainon kohteiksi, kun poliisit tekevät tarkastusiskuja lääkäriasemille. Sama koskee asianajajia, jotka puolustavat lääkäreitä. Hallinto pelottelee ihmisiä toimimaan virallisen politiikan mukaisesti.

– Muutenkin elämää varjostaa pelon ilmapiiri. Rajoitusten rikkomisesta tulee sakkoja, mutta ihmisille on usein epäselvää, milloin he rikkovat jotain säännöstä. Rajoitukset muuttuvat lyhyellä varoitusajalla, eikä niitä ei ole perusteltu selkeästi. Rajoitukset ovat myös erilaisia eri osavaltioissa.

Mallon haluaa tuoda esille sen, miten pahaksi yhteiskunnan tilanne voi mennä, jos keskustelu ei ole avointa.

– Haluamme kertoa kirjallamme, mihin tiukka rajoituspolitiikka voi pahimmillaan johtaa. Kaikki liikuntamahdollisuudet on karsittu eikä esimerkiksi lapsia juurikaan näy liikkumassa kaduilla.

– Tilanne vaikuttaa vahvasti jo aikuistenkin mielenterveyteen, ja voi vain arvella, mitä tämä aiheuttaa lapsille. Toivon, että kirja ehtisi tuoda suomalaisille päättäjille pohdittavaa ennen kuin täällä ajaudutaan liian pitkälle.

Opisto antoi kirjoittamiselle merkityksen

Mallon syntyi Helsingissä ja asui Porvoossa suuren osan elämäänsä. Muutto Saksaan tapahtui vuonna 2011. Mallonin isällä on sukujuuria Berliinissä, joten Saksasta on muodostunut luontevasti myös Mallonin toinen kotimaa.

Myös Saalo muutti Saksaan muutamaa vuotta myöhemmin. Pariskunta asuu Görlitzissä, joka on 50 000 asukkaan kaupunki aivan Puolan rajalla.

Oriveden Opisto on vaikuttanut vahvasti siihen, että kumpikin työskentelee kokopäiväisesti kirjallisuuden parissa. Mallon opiskeli kirjoittajalinjalla 1980-luvun lopulla. Saalo sai oppinsa opiston sanataidelinjalla vuosina 2007–08.

– Opiskelu täällä on merkinnut meille molemmille isoa käännettä. Kirjoittajakoulutus oli opiston ylpeydenaihe. Opiskelijat saivat sen kokemuksen, että kirjoittaminen on jotain todella tärkeää, Saalo muistelee.

Mallon on opettanut opiskelunsa jälkeen luovaa kirjoittamista. Julkaistuina on kaksi runokirjaa, ja kolmas on nyt työn alla.

Saalo on kirjoittanut kaksi nuorten kirjaa, ja viime syksynä ilmestyi hänen ensimmäinen aikuisten romaaninsa. Leipätyökseen Saalo tekee käännöksiä freelance-pohjalta.

Venla Saalo ja Mark Mallon löysivät Orivedeltä rauhallisen ympäristön kirjoitustyötään varten. Ilmapiiri heidän kotimaassaan Saksassa on kireä tiukkojen koronarajoitusten vuoksi. Kuva: Juha Jäntti

Kulttuurilehteen tekstejä myös Orivedeltä?

Kulttuurilehti Särö on Saalon ja Mallonin yhteinen työsarka. Mallon oli mukana perustamassa julkaisua. Hän toimii nyt päätoimittajana, ja Saalo vastaa toimitussihteerin tehtävistä.

Särö on kirjallisuuteen painottuva lehti, jossa kansainvälisyys on vahvasti esillä. Tavoitteena on tehdä helposti lähestyttävää julkaisua, joka välttää vahvan akateemista kieli-ilmaisua.

– Säröä voivat lukea kaikki tavalliset kulttuurista kiinnostuneet ihmiset, Saalo painottaa.

Vaikka kirjallisuus onkin lehden pääsisältönä, se tuo esille myös kuvataidetta ja kulttuuria laajemminkin. Tuoreet teemanumerot ovat esitelleet Puolan ja Tsekin kulttuurielämää. Keväällä on vuorossa Liettua.

– Haluamme tehdä suomalaisille tuntemattomampia maita tutuiksi kulttuurin näkökulmasta, Mallon luonnehtii.

Yksi lehden päätehtävistä on toimia julkaisualustana myös aloitteleville suomalaisille kirjoittajille. Useampikin tekijä on päätynyt tätä kautta kustantamoiden listoille.

Saalo ja Mallon aikovat selvittää mahdollista yhteistyötä Oriveden lukion kirjoittajalinjan kanssa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi opiskelijoiden tekstien julkaisemista Särössä. Lehti tekee jo vastaavaa  yhteistyötä helsinkiläisen Kallion ilmaisutaidon lukion kanssa.

Saalo toimii päätoimittajana Verkko-Särössä, joka julkaisee sähköisesti ajankohtaisia kulttuuriartikkeleita. Särön toimituksessa työskentelee puolenkymmentä ihmistä, ja tukena on iso joukko avustajia.

Särö ylläpitää Saksassa taiteilijaresidenssiä, joka toimii nykyisin Frankfurt an der Oderissa. Saalon ja Mallonin oma residenssijakso Suomessa tuntui tarpeelliselta, jotta kirjoittamista olisi mahdollista tehdä mahdollisimman vapaissa tunnelmissa.

– Residenssi antaa mahdollisuuden eristäytyä tekemään työtä ja keskittymään yhteen asiaan. Orivedellä olot ovat kaikin puolin ihanteelliset, ja palvelutkin löytyvät läheltä.

Hyvät muistot opiston ajoilta innostavat kirjailijapariskuntaa virittelemään yhteistyötä Kampuksen kanssa. Suunnitteilla on tapahtumia ensi kesäksi ja pidemmällekin.

– Olemme jollakin tavalla mukana ainakin kesän kirjailijapäivillä. Mahdollisesti kehittelemme jotain kirjailijakoulutukseen liittyvää.

– Meidän kummankaan uraa ja kirjallista toimintaa ei olisi ilman opistoa. Siksi haluamme vaikuttaa siihen, että kirjailijakoulutus voisi alkaa täällä uudelleen. On hienoa, että täällä on taas elämää.

Yhteistyötä helpottaa jatkossa se, että pariskunta aikoo muuttaa Suomeen. Muutto toteutunee, kunhan vain mieleinen asuinpaikka osuu kohdalle.

Leave a Comment