Lähiaikoina on julkaistu runsaasti uutisia ja juttuja nuorten pahoinvoinnista. Jutuista on käynyt ilmi, että korona-aika ei ole ollut nuorille helppoa aikaa. Nuorten hyvinvointi on jo nyt vuoden kestäneen koettelemuksen aikana jäänyt liian helposti monien muiden tärkeämmiksi koettujen asioiden varjoon.
Tärkeysjärjestys asioissa on toki oltava. Koronapandemian aikana riskiryhmään kuuluvista on pidettävä huolta ja heitä on suojeltava virukselta. Heidän kohdallaan kyse voi olla elämästä ja kuolemasta.
Samalla on kuitenkin muistettava, että pitkäksi venynyt erikoinen tilanne voi luoda uusia riskiryhmiä. Tutkimukset ja kyselyt osoittavat jo, että nuorilla on paha olla. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan yhä useampi opiskelija on uupunut. Ylen kysely puolestaan paljasti, että nuoret kokevat olevansa eristyksissä omassa huoneessaan.
Tilannetta ei helpota se, että myös monet lasten ja nuorten vanhemmat ovat väsyneitä tilanteeseen. Kun kaikilla on paha olla, on pieniäkin ilon pilkahduksia vaikea huomata.
Asiantuntijoiden mukaan koronasta koituvat mielenterveysongelmat näkyvät koko laajuudessaan vasta pandemian jälkeen. Toivoa ei kuitenkaan kannata menettää. Pienilläkin teoilla on nyt merkitystä, jotta emme menetä yhtä sukupolvea. Pahoinvointipommi voidaan muuttaa hyvinvointipommiksi.
