Hallitusohjelman mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä ja asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä tulee pienentää.
Suomen sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä muun muassa sähköautojen yleistymisen myötä. Jo nyt kun talvella pakkaset ovat muutamankin päivän huippulukemissa, Suomi on vakavasti tuontisähkön varassa, Ruotsista ja Venäjältä.
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on osoittautunut erittäin haasteelliseksi, hitaaksi ja siten kalliiksi. Myös ydinvoimaloiden turvallisuus huolestuttaa ja turvallisuuden ylläpitäminen maksaa paljon. Turpeen tuotantoa, kotimaista (hitaasti) uusiutuvaa energiamuotoa ollaan ajamassa alas veroratkaisuilla ilmastosyihin vedoten.
Tuulivoimalat tuottivat vuonna 2019 Suomen koko sähköntuotannosta 9 prosenttia. Tuulivoiman lisärakentamisesta, erityisesti sen maisema- ja terveyshaitoista, rakentamisen hiilijalanjäljestä sekä suljettavien myllyjen romutuksen ongelmista kiistellään vahvasti myös Orivedellä, kuten olemme muun muassa Oriveden Sanomista lukeneet.
Kuntalehden numerossa 1 / 2021 on mielenkiintoinen artikkeli ”Tuulivoimalla kunta kuntoon”. Artikkelin mukaan pieni, alle 3000 asukkaan kunta Simo (Perämeren kaaressa) saa vuonna 2021 yli miljoona euroa kiinteistöverotuloa tuulivoimaloista. Suunnitelmissa on lähivuosina yhteensä 131 tuulivoimalaa, mistä kunta tulee laskelmien mukaan saamaan noin 2,7 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja vuodessa. Esimerkin vuoksi naapurikunta Ranuan kuntapäättäjät ovat kieltäytyneet tuulivoimasta, eikä Ranualla siten ole tuulivoimaloita.
Koska Orivedellä ei ole tällä hetkellä muuta kuin yksi pysähdyksissä oleva tuulimylly ja täälläkin kannat tuulivoiman hyödyistä ja haitoista lyövät vahvasti ristiin, olisi järkevää keskittyä vaikkapa pienimuotoisesti siihen, mitä me voimme juuri nyt tehdä.
Aurinkoenergia on tulevaisuuden energiamuoto, mutta sen tuottaminen on Suomessa vielä vähäistä, vuonna 2019 0,2 prosenttia. Kuitenkin aurinkoenergian tuotantopotentiaali Suomessa on lähes Keski-Euroopan luokkaa johtuen valoisista kesistä. Aurinkoenergian hyödyntämisen tekniikat ovat kehittyneet viime vuosina ja niillä voidaan järjestelmän laajuudesta ja kapasiteetista riippuen tuottaa merkittäväkin osa rakennusten tarvitsemasta energiasta.
Ylijäämäsähkö on mahdollista myydä verkkoon. ilmastonmuutoksen hidastaminen ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen on yksilöiden, yritysten, kuntien ja valtioiden – siis meidän jokaisen – tehtävä.
Tähän haasteeseen vastaamiseksi Oriveden Keskustan valtuustoryhmä onkin lokakuussa 2020 tehnyt aloitteen, että Oriveden kaupungin omistamien aurinkoenergian tuottamiseen soveltuvien kiinteistöjen, erityisesti koulujen, katoille tai tonteille rakennettaisiin aurinkovoimaloita.
Aloitteen tarkoitus on lisätä uusiutuvan energian käyttöastetta kaupungin julkisissa rakennuksissa ja osoittaa, että Oriveden kaupunki on valmis osallistumaan ilmastotalkoisiin ja tekemään vastuullisia valintoja myös energian hankinnoissa.
Ympäristöhyötyjen, imagohyötyjen ja pienempien energialaskujen lisäksi aurinkovoimaloita voidaan hyödyntää kouluissa uusiutuvan energiantuotannon opetuksen tukena tekemällä lapsille, nuorille ja kaikille kaupunkilaisille aurinkoenergia ja aurinkopaneelit tutuksi ja samalla osaksi energiaesimerkillisen kaupungin ja oman elämän käytäntöjä.
Oriveden Keskusta on samalla esittänyt, että tulisi tutkia mahdollisuudet lisätä uusien soveltuvien asuntoalueiden kaavamääräyksiin kannuste aurinkoenergian hyötykäytöstä uudisrakentamisen yhteydessä.
Toinen samaan sarjaan kuuluva Keskustan valtuustoaloite tehtiin viime vuoden helmikuussa. Siinäkin lähtökohtana on ilmastotalkoot, eli kasvihuonepäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 (aikaa jäljellä siis noin kaksi valtuustokautta). Aloitteessa esitettiin, että Oriveden kaupunki (HINKU-kunta) sitoutuisi edistämään puurakentamista kaavoituksessaan. Lisäksi kaupungin tulisi toimia esimerkkinä omassa rakentamisessaan sekä julkisissa hankinnoissa.
Puurakentamisen edistämisellä on suuri merkitys kuntamme metsänomistajille sekä lähialueiden sahoille. Puun jalostusarvon nostaminen on tärkeää koko metsäsektorille. Puu on rakentamismateriaalina betonia ilmasto- ja ympäristöystävällisempää, puurakennus sitoo hiiltä pitkäksi aikaa. Myös EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi korostaa ympäristönäkökohtien huomioimista julkisissa hankinnoissa.
Puurakentaminen onkin päässyt vauhtiin Suomessa. Puusta on rakenteilla muun muassa kerrostaloja, hirrestä on rakennettu tai rakenteilla useita terveellisiä koulurakennuksia.
Hyvänä esimerkkinä sekä puurakentamisesta että aurinkoenergian hyväksikäytöstä Orivedellä on aseman seudulle parhaillaan rakennettava uusi päiväkotirakennus. Jo päiväkodin hankinnassa Oriveden kaupunki ilmoitti arvostavansa kiinteistössä kestävää kehitystä ja ekologisuutta. Uusi Pilkkeen hirsipäiväkoti on erinomainen pilotti ja hyvä esimerkki tällaisen ekorakentamisen jatkolle Orivedellä.
Lopuksi kevennys: Uskaltaudun esittämään, että Paltanmäen tuulimyllyn alapuolelta rinteestä harvennettaisiin kaksi – kolme korkeaksi kasvanutta puuta, jotta museoitu tuulivoimalamme näkyisi paremmin keskustan suuntaan.
Se olisi mielestäni erinomainen maisema- ja matkailuteko.
Jyrki Tuomaala
puheenjohtaja
Oriveden Keskusta
