Valtuustoaloitteesta tuli totta – metsästyskerho toimii nyt Oriveden Yhteiskoululla ja mukana on lähes 30 nuorta

Metsästyskeho, Oriveden Yhteiskoulu
Oriveden Yhteiskoulun metsästyskerholaiset pääsivät tammikuussa kokeilemaan ammuntasimulaattoria. Muutoin kerhokerrat ovat olleet teoriapainotteisia, sillä sen aikana käydään läpi metsästäjätutkintoon tähtäävä koulutus. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Oriveden Yhteiskoulun kerhovalikoimaan on viime syksystä lähtien kuulunut metsästyskerho. Syksyllä 2019 valtuustoaloitteesta liikkeelle lähtenyt ja nyt toteutukseen päätynyt kerho on osoittautunut suosituksi. Kerholaisia on lähes 30.

– Tämä on ollut positiivinen yllätys, vaikka tiedossa se meillä ehkä vähän olikin, että tällainen kerho voisi oppilaitamme kiinnostaa. Tämän kerhon sisältö nivoutuu myös hyvin opetussuunnitelmassa laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin ympäristöosaamisessa, Yhteiskoulun ja lukion apulaisrehtori Jouni Aapajärvi sanoo.

Torstai-iltapäivisin kokoontuvan kerhon kulut katetaan hankerahoituksella, joten oppilaille se on maksuton. Kokoontumiskerroilla on aina mukana koulun kerhovastaava Inga Vainio, mutta varsinainen vetovastuu on Längelmäveden riistanhoitoyhdistyksellä.

– Kerho on toteutettu yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Tällaista yhteistyötä me teemme todella mielellämme myös muiden kanssa, jotta voimme tarjota oppilaille harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen, Aapajärvi mainitsee.

Metsästyskerhon ohjaajina toimivat riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Leinonen, toiminnanohjaaja Erkki Lensu ja metsästäjätutkinnon vastaanottaja Santtu Pakarinen.

– Meidän tietojemme mukaan tämä metsästyskerho on aika ainutlaatuinen. Vastaavaa järjestelyä ei ainakaan ihan lähiseudulla ole. Heti me silloin ilmaisimme kiinnostuksemme, että haluamme tulla kerhoa nuorille pitämään, Leinonen kertoo.

Elina Mäkelä, Metsästäjäliitto
Metsästäjäliiton nuorisovastaava Elina Mäkelä vieraili metsästyskerhossa tammikuussa. Hän kertoi muun muassa liiton järjestämistä nuorten metsästysleireistä. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Voi suorittaa metsästäjätutkinnon

Kerhossa käydään läpi yleisiä eräharrastukseen liittyviä asioita sekä metsästäjätutkintoon tähtäävä koulutus. Tarkoituksena on, että nuoret voivat halutessaan suorittaa kerhokauden aikana metsästäjätutkinnon.

Metsästäjätutkintoon tähtäävä koulutus on mitaltaan 12 tuntia. Muutakin kuin siihen liittyviä teoriatunteja marraskuussa alkaneen kerhokauden aikana ehditään pitää. Tarkoitus myös on, että kevään aikana ryhmä pääsisi käymään esimerkiksi ampumaradalla.

Vierailevia luennoitsijoitakin kerhoon on kutsuttu. Esimerkiksi viime viikolla paikalla oli Metsästäjäliiton nuorisovastaava Elina Mäkelä, joka kertoi liitosta ja sen nuorille suunnatuista palveluista. Mäkelä toi mukanaan myös ampumasimulaattorin, jota Oriveden kerholaiset pääsivät kokeilemaan.

Metsästyskerho, Julia Otabor
Julia Otabor pääsi ensimmäistä kertaa kokeilmaan, millaiselta tuntuu tähdätä saalista. Käytössä oli Metsästäjäliiton ammuntasimulaattori. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Monipuolisesti tietoa tueksi

Julia Otaborilta ja Helmi Järviseltä simulaattorilla ammunta onnistui mainiosti. Noin kymmenen metrin päässä tähdättävänä ollut metso sai useita osumia heidän ammuntavuoroillaan. Osumat olivat tällä kertaa kuitenkin vain kameran välähdyksiä maalitauluun.

– Se oli kiva ja uusi kokemus testata vähän ammuntaa. En nimittäin ole ikinä aiemmin käyttänyt minkäänlaista asetta, Otabor kertoo.

– Se oli yllättävän helppoa. En toki tiedä, miten oikealla aseella ammutaan, mutta tuo oli hauskaa, Järvinen sanoo.

Kumpikin heistä on kiinnostunut metsästyksestä, joten heille oli täysin selvää osallistua kerhoon.

– Kummisetäni metsästää aktiivisesti ja olen aina ollut vähän kiinnostunut siitä, mitä se tekee. Täällä saa hyvin monipuolisen käsityksen metsästyksestä: se ei ole vain sitä, että otat aseen, lähet mettälle ja otat sitten pari hirveä. Täältä saa monipuolisesti tietoa taustaksi, Otabor kuvailee.

Järvisen lähipiiristä ei metsästäjiä löydy, mutta harrastuksena metsästys on kiinnostanut häntä jo jonkin aikaa. Viime syksynä hän pääsi ensimmäisen kerran metsästysporukan mukaan hirvimetsälle seuraamaan jahdin etenemistä.

– Olin passissa. Ei saatu hirveä, mutta oli se silti kyllä aika opettavaista ja mielenkiintoista, Järvinen kertoo.

Jahtiin osallistuminen toi Järviselle myös lisää intoa metsästäjätutkinnon suorittamiseen ja jahtiporukkaan liittymiseen.

– Se oli kyllä niin kivaa, että haluan sinne mukaan. Kaikki metsästyslajit minua kiinnostavat, mutta hirvijahti nyt eniten, Järvinen toteaa.

Myös Otabor aikoo suorittaa kerhossa metsästäjätutkinnon. Metsästyslajeista häntä kiinnostaa tällä hetkellä eniten vesilintujen ja pienriistan metsästys. Metsästyskerhoa Otabor suosittelee kaikille luonnosta kiinnostuneille.

– Tietysti pääasiassa niille, jotka on kiinnostunut myös metsästyksestä tulevaisuudessa. Mielestäni tämä on hyvä myös kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta. Täällä kerrotaan kuitenkin paljon riistanhoidosta ja kuinka huolehditaan monimuotoisuudesta.

Metsästyskerho, Helmi Järvinen
Helmi Järvinen on jo kerran päässyt mukaan hirvijahtiin. Syksyn kokemusta passimiehenä hän piti opettavaisena. Ammuntakin simulaattorilla onnistui. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Jänismetsältä jo ensimmäinen saalis

Vehkalahdessa asuva Oiva Heimonen on jo metsästäjätutkinnon suorittanut ja on myös ehtinyt viime syksynä jänismetsälle. Saalistakin reissuilta on tullut.

– Jäniksen sain. Siinä piti olla aika nopea. Jänis istui paikallaan ehkä pari sekuntia ja oli jo vähän lähdössä pois. Oli minulla kuulemma siinä tilanteessa sitten aika hieno ilme ollut, Heimonen toteaa.

Into metsästykseen syttyi viime vuoden alkupuolella, kun hän lähti isänsä mukaan katsomaan, millaista metsällä on olla.

– Metsästys on meillä vähän suvussa. Minäkin innostuin sen retken jälkeen ja hommasin metsästyskortin, Heimonen kertoo.

Kortin saamista eli metsästäjätutkinnon suorittamista varten Heimonen perehtyi metsästykseen ja riistanhoitoon lukemalla Metsästäjän opasta. Sitten hän ilmoittautui kirjalliseen kokeeseen, jonka kysymykset pohjautuvat oppaaseen.

Kokeessa on 60 kysymystä, joista 15 on lajintuntemustehtäviä ja loput ovat monivalintakysymyksiä. Tutkinnon saa suoritettua, jos vastaa enintään kahdeksaan kysymykseen väärin. Heimonen selvitti kokeen heti ensimmäisellä yrityskerralla.

– Helposti se koe meni läpi, kun oli harjoitellut. Kaksi kysymystä minulla meni väärin, Heimonen kertoo.

Vastaava koe on edessä myös metsästyskerholaisilla. Heimonen tuli vielä mukaan metsästyskerhoon vahvistaakseen osaamistaan.

– Ihan muistin virkistämisen takia tänne tulin. Olisin osallistunut jo ennen kortin suorittamista, jos tällainen olisi ollut.

Metsästyskerhosta on tarkoitus tulla Oriveden Yhteiskoululle pysyvä kerhovaihtoehto. Sen toiminta alkaa myös ensi lukukaudella, jos kerhoon ilmoittautuu riittävästi oppilaita.

Juttua on muokattu 5.11.2021 klo 19.17: Jutusta on poistettu kuva.

Leave a Comment